Dialogi

Dialogin historian ensimmäinen live-podcast, suoraan (vaikkei suorana) Cyber Security Nordic 2026 -messuilta.

Jaksossa pohditaan, kuka lopulta määrääkään pilvestä, sen päällä olevista sopimuksista ja datasta, ja mitä jatkuvuus ja suvereniteetti tarkoittavat ATK-maailmassa vuonna 2026.

Ristiaallokko-sarjan kolmannessa jaksossa haastetaan digitaaliseen transformaatioon liittyviä vakiintuneita oletuksia. Keskustelussa pureudutaan siihen, onko ”data on uusi öljy” -ajattelu tullut tiensä päähän, miten yritysten compliance- ja tekninen velka pitäisi nähdä vuonna 2026 sekä miksi digitaalisen kehittämisen pitäisi usein tarkoittaa uusien järjestelmien rakentamisen sijaan vanhoista luopumista.

Voiko digitaalinen transformaatio onnistua ilman uusia järjestelmähankintoja? Jaksossa pohditaan tekoälyn vaikutusta IT-hankkeisiin, johdon roolia muutoksen onnistumisessa sekä sitä, miksi vanhoista järjestelmistä luopuminen voi olla yhtä tärkeää kuin uusien hankkiminen.

Kesäsarjan avaavassa jaksossa sukelletaan digitaalisen transformaation ristiaallokkoon, juristin näkökulmasta. Miten organisaation strategiset valinnat, vanhat IT‑järjestelmät ja kiristyvä sääntely törmäävät toisiinsa käytännössä?

Helsingin hallinto-oikeus anto 1.6.2026 Ylioston Apteekkia koskevan ratkaisun jolla se kumosin apulaistietosuojavaltuutetun apteekille antaman 1,1 miljoonan euron suuruisen GDPR-sakon.

Sakon kumoaminen vaikutti yllättävältä mutta selkeältä ratkaisulta. Sen sijaan päätöksestä jää varsin epäselväksi, miksi hallinto-oikeus tästä huolimatta katsoi Yliopiston Apteekin rikkoneen GDPR:ää jakaessa tietoja Googlelle ja Metalle.

Perjantaina 12.6. Anthropic ilmoitti poistaneensa uuden Fable 5 -mallinsa kaikilta käyttäjiltään. Syynä oli Yhdysvaltojen hallinnon määräys, jonka perusteella uusi malli on niin suuri turvallisuusuhka, ettei se saisi päätyä ulkomaisten toimijoiden käsiin.

Mistä on kysymys, ja mitkä ovat taustalla mahdollisesti vaikuttaneet todelliset syyt. Miten tästä eteenpäin ja mitä Euroopan ja eurooppalaisten tulisi miettiä?

Mitä tehdä, jos työntekijä haluaa tuoda oman softansa työpaikalle? Jos jokainen saa valita työkalunsa, yrityksellä ja sen johdolla ei ole tietoa, ovatko työpaikalla käytettävät välineet turvallisia, ja mitä ne maksavat.

Puhutaan shadow AI:sta, eli varjotekoälystä,. Tunnetaan myös shadow IT:nä.

Meneillään oleva ja edellinen vuosikymmen ovat sisältäneet globaaleja kriisejä toisensa perään. Rahoitusjärjestelämn kriisi, Nokiakriisi, koronakriisi, inflaatiokriisi, sotakriisi, julkisen terveydenhuollon kriisi...

Mitä näistä on sopimusjuristille jäänyt mieleen ja miten ulkopuolisia ja suuren mittakaavan yllätyksiä tulisi käsitellä sopimuksen kautta?

Digitransformaatio ei epäonnistu sattumalta. Se epäonnistuu, koska hankkeen resursointi ja sopimus eivät tue tavoitteita.

Tässä jaksossa Daniel, Otto ja Jaakko käyvät läpi konkreettisia sopimusteemoja ja -ehtoja, joiden avulla digihankkeen onnistuminen mahdollistetaan.

Kun organisaatio ryhtyy mittavaan IT-projektiin, eikä kyseessä ole tietojärjestelmäprojekti, hanketta kutsutaan yleensä transformaatioksi. Mitä ihmettä tämä tarkoittaa? Miksi ja milloin transformaatiohankkeet onnistuvat, ja miten ne epäonnistuvat?

Tässä jaksossa keskustellaan siitä, miten EU:n kasvava regulaatio on muuttanut kaupallisia IT- ja teknologiasopimusneuvotteluja. Miksi lain noudattamista vaadittavat sopimusehdot ovat haastavia ja vievät merkittävän osan neuvotteluajasta? Miksi sääntely ja sen tulkinta on niin vaikeaa? Onko vika sääntelyssä, sen soveltajassa vai kenties valvovissa viranomaisissa.

Hallinto-oikeus kumosi tietosuojavaltuutetun Postille määräämät 2,4 miljoonan euron seuraamusmaksut. Sopimus- ja elinkeinovapaus ohittivat tietosuojan, ja Posti sai paketoida palvelut, vaikka tietosuojavaltuutettu katsoi, että kuluttajalla olisi oikeus valita, mitä palveluiden osia käyttää.

Ratkaisu on yhtäaikaa mielenkiintoinen ja looginen.

SRB ja henkilötietojen käsite, jälleen kerran — Latombe ja Schrems III(?), S-Pankin tietosuojasakot.

Jaksossa tehdään tiivis katsaus tuoreimpaan tietosuojaratkaisukäytäntöön. Lisäksi listalle otettiin Suomen lainsäädäntöön ehdotettu muutos, jossa julkiselle sektorille esitetään seuraamusmaksuvelvoitteita.

Tekoäly tulee, olipa organisaatio valmis tai ei. Muodostuuko AI:sta yrityksen tehokkuusihme, tietoturvariski vai jotain siltä väliltä? Mitä organisaation tulisi huomioida, kun tekoälyä jalkautetaan henkilöstön käyttöön? Mitä pitäisi huomioida, kun tekoälyä ostetaan palveluna? Jaksossa pohditaan näitä kysymyksiä niin sopimusehtojen, sääntelyn kuin käytännönkin näkökulmasta.

Perinteisen ja monelle tuntemattoman teknologiayhtiön, Oraclen, pörssikurssi nousi syyskuussa 2025 yllättäen yli 30 prosenttia. Miksi? Hyvien tulosten ja ennusteiden johdosta, jotka liittyvä tekoälyyn.

Mutta miksi ja miten vanha teknologiayhtiö hyötyy tekoälystä tällä tavoin?

Datasäädös puhuttaa.

EU:n Data Act tunnetaan artikloistaan, jotka käsittelevät verkkoon kytkettyjen (kuten IoT-)laitteiden datan keräämistä, käyttöä ja avaamista. Vähemmälle huomiolle ovat kuitenkin jääneet säädöksen pilvipalveluita koskevat velvoitteet. Mitä nämä ovat? Millaisia oikeuksia säädös antaa palveluiden asiakkaille? Mitä sopimusten päättymiseen on jatkossa syytä varautua sopimuslausekkein? Ja miten säädös muuttaa totuttuja ja tavaksi muuttuneita tapoja sopia päättymisvaiheen oikeuksista ja velvoitteista?

Tekoälyagentti on tämän hetken ehkäpä kuumin AI-konsepti. Mitä tekoälygentit ovat juristin näkökulmasta? Jotain uutta vai jotain vanhaa, mutta uusissa vaatteissa?

Mitä organisaatioiden tulisi ymmärtää, kun AI-agentteja, eli tekoälypohjaisia ohjelmistorobotteja otetaan käyttöön laajamittaisesti.

Avoin lähdekoodi on teknologiajuristien piireissä mystinen aihe. Valtava osa maailman ohjelmistokoodista tuotetaan ja ylläpidetään avoimena lähdökoodina. Juristien pöydällä ongelma ja riskit tuntuvat jääneet kuitenkin yli kymmenen vuoden taakse historiaan.

Pitäisikö avoimesta lähdekoodista olla huolissaan, ja milloin? Millaisia riksejä OSS-koodin käyttöön nykypäivänä liittyy.

Jaksossa vieraana avoimen lähdekoodin ja lukuisten yrityskauppatilanteiden Open Source -asiantuntija, Jari Koivisto.

Data Act, datasäädös... Big Techin kurinpitosäädösten ja AI Actin rinnalla vähälle huomiolle jäänyt, mutta ensin mainittuja merkittävästi useampaan vaikuttava säädös.

Jaksossa käydään läpi säädöksen IoT-datan keräämisen ja jakamisen perusasioita. Jos kehität verkkoon kytkettyjä laitteita, käytät niitä, tai ole kiinnostunut niiden datasta, kuuntele tämä.

Tietosuojavaltuutettu määräsi Yliopiston Apteekille 1,1 miljoonan euron seuraamusmaksun verkkosivulla käytetyn analytiikan ja evästeiden käytöstä ja verkkoselailua koskevien tietojen jakamisesta.

Mistä oli kysymys ja mitkä olivat sakkopäätöksen juridiset perusteet? Mitä oppeja päätöksestä voidaan omaksua?

Finanssivalvonta antoi S-Pankille historiansa suurimman seuraamusmaksun parin vuoden takaisista tietoturvaongelmista ja muun muassa testaamiseen liittyvistä laiminlyönneistä. Jaksossa käydään läpi oppeja tapauksesta niin sopimusten kuin toimittajahallinnankin näkökulmasta.

DORA. Digital Operational Resilience Act. Finanssisektorin ATK-häiriönsietokyvyn EU-asetus.

Jakso on jatkoa Huhtikuussa julkaistulle ensimmäiselle osalle, jossa käsiteltiin DORAn soveltamisalaa ja peruskäsitteitä. Tässä jälkimmäisessä jaksossa pohditaan eri toimijoille DORAsta johtuvia velvoitteita ja vastuita sekä näiden laiminlyöntien seurauksia.

Joskus kaikkea ei voi ostaa yhdeltä toimittajalta. Joskus se taas ei ole kannattavaa tai muodostaa liiallisia toimittajariippuvuuksia. Tässä jaksossa sukellamme monitoimittajaympäristön hyötyihin ja haasteisiin. Miksi organisaatiot valitsevat useita IT-toimittajia, ja mitä juridisia riskejä tai mahdollisuuksia se tuo mukanaan?

Tässä ajankohtaiskatsauksessa perehdytään Espoon kaupungin ja Tietosuojavaltuutetun toimiston väliseen erimielisyyteen siitä, voiko kaupunki opetustoimessaan käyttää Googlen opetukseen suunnattuja palveluita vai estääkö GDPR:n tällaisen? Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 8.4, jota päätöstä jaksossa analysoidaan.

Studiossa Otto Lindholm ja Janne Valo.

Tässä jaksossa avataan teknologiasääntelyn matopurkki. Ensimmäisenä vuorossa on DORA, Digital Operational Resilience Act, eli finanssisektorin teknologisen jatkuvuuden vaatimuksia sektorin toimijoille ja toimittajille asettava säädöspaketti.

Ensimmäisessä DORA-jaksossa käydään läpi säädöksen perusteet. Jatkossa pureudutaan myös mm. säädöksen tuomiin vaatimuksiin, jotka näkyvät kaupallisissa IT-sopimuksissa.

Vieraina Janne Valo ja Sara Välimäki.