Karon Grilli
- Épisodes
- 135
- Parution
- hebdomadaire
- Dernier épisode
- 11 Nov 2026
À propos du podcast
Sijoittajan superfoodia! Suomalaista sijoittajaa kiinnostavat vieraat grillattavana keskiviikkoisin.
Épisodes 135
#122. Miksi kannattavuuskäänne kestää ja kestää, Luotean Antti Niitynpää?
350 miljoonaa euroa liikevaihtoa, mutta voittoa vain muutamia miljoonia. Miten Luotea parantaa kannattavuuttaan?Lassila & Tikanojan jakautumisessa syntynyt kiinteistöpalveluyhtiö Luotea on aloittanut …
Notes de l’épisode
350 miljoonaa euroa liikevaihtoa, mutta voittoa vain muutamia miljoonia. Miten Luotea parantaa kannattavuuttaan?
Lassila & Tikanojan jakautumisessa syntynyt kiinteistöpalveluyhtiö Luotea on aloittanut pörssitaipaleensa vaatimattomasti. Yhtiön kannattavuus on ollut pitkään heikkoa, ja markkina-arvo on painunut alle 100 miljoonan euron.
"Ruotsissa ongelma on kannattavuus, Suomessa kasvu", Luotean toimitusjohtaja Antti Niitynpää tiivistää Karon Grillissä.
Ruotsissa vanhat, huonosti hinnoitellut sopimukset painavat edelleen tulosta. Suomessa puolestaan kova hintakilpailu on vienyt Luotealta asiakkaita, ja yhtiö on menettänyt markkinaosuutta. Ruotsin karvaista kokemuksista on otettu opiksi: kasvua ei hamuta hinnalla millä hyvänsä. Kuinka Ruotsin kannattavuutta kohennetaan? Mihin sellaiseen Luotea pystyy, mitä kilpailijat eivät kopioi huomenna? Ja kuinka kuuden minuutin säästö siivoojan työssä voi merkitä miljoonia euroja?
Niitynpää kertoo myös Luotean kasvumahdollisuuksista: julkisen sektorin ulkoistuksista, datakeskuksista, tekoälyavusteisesta kiinteistöhuollosta ja energianhallinnasta.
Luotean keskipitkän aikavälin tavoitteena on yli viiden prosentin oikaistu EBITA-marginaali. Viime vuonna marginaali oli vain kaksi prosenttia. Onko yhtiöllä edellytyksiä yli kaksinkertaistaa tuloksensa?
Yhteistyössä: Luotea
#121. Onko OP:llä aurinkokuningasongelma, Reijo Karhinen?
"OP-ryhmän pitää pitää talous kunnossa, mutta sen pitää luoda elinvoimaa. Sen pitää olla sillä tavalla, että se tuntuu ja näkyy", OP-ryhmän entinen pääjohtaja Reijo Karhinen sanoo.Hän kertoo aistineensa, että …
Notes de l’épisode
"OP-ryhmän pitää pitää talous kunnossa, mutta sen pitää luoda elinvoimaa. Sen pitää olla sillä tavalla, että se tuntuu ja näkyy", OP-ryhmän entinen pääjohtaja Reijo Karhinen sanoo.
Hän kertoo aistineensa, että nykyinen pääjohtaja Timo Ritakallio ajattelee ryhmän osuustoiminnallisuudesta eri tavalla.
Reijo Karhinen johti OP-ryhmää vuosina 2007–2018 ja oli keskeisessä roolissa rakentamassa siitä Suomen suurinta finanssiryhmää. Kun Ritakallio seurasi häntä pääjohtajana, strategia muuttui nopeasti. Karhisen aikana perustettuja uusia liiketoimintoja karsittiin.
Karon Grillissä keskustellaan OP:n noususta finanssialan ykköseksi, finanssikriisin synkistä tunnelmista sekä Karhisen strategisista onnistumisista ja virhearvioista.
Karhisen mukaan osuuskunnat muistuttavat toiminnaltaan yhä enemmän tavallisia osakeyhtiöitä. Toiseksi omistaja-asiakkaat eivät välttämättä ymmärrä omistajuuttaan eivätkä käytä siihen kuuluvaa valtaa.
Omistajavallan passiivisuus jättää osuuskuntien hallituksille erityisen suuren vastuun. Karhisen mukaan niiden kyky haastaa toimitusjohtajaa on kuitenkin usein heikompi kuin pörssiyhtiöiden hallitusten.
Eikö tämä ole omiaan johtamaan tilanteeseen, jossa johtaja on aurinkokuningas häntä ympäröivine hoveineen?
”Toimitusjohtajakeskeisyys johtaa minun mielestäni siihen, että älyttömän korkealle nousee toimitusjohtajan moraalinen kompassi. Osuuskunta omalla tavallaan elää toimitusjohtajan moraalin mukaan, kun pörssiyhtiössä mittarina on pörssikurssi”, Karhinen sanoo.
MAINOS! Terho Puustisen kirjoittama Reijo Karhisen elämäntarina Karhinen Grillin kanta-asiakkaille 24 eurolla + postikulut suoraan Otavan verkkokaupasta koodilla "GRILLI24" niin kauan kuin tarjousta riittää.
Koodi: GRILLI24
Linkki verkkokauppaan: https://otava.kauppakv.fi/sivu/tuote/karhinen/5685056
#120. Kasvun eväät kasassa, Wisa Groupin Tuija Suur-Hamari?
Millainen yhtiö on UPM:stä irtoava Wisa Group?"Olemme Euroopassa johtava vanerin valmistaja, ja keskitymme sellaisiin loppukäyttökohteisiin, joissa vaatimukset tuotteen laadulle, toimivuudelle ja palvelulle …
Notes de l’épisode
Millainen yhtiö on UPM:stä irtoava Wisa Group?
"Olemme Euroopassa johtava vanerin valmistaja, ja keskitymme sellaisiin loppukäyttökohteisiin, joissa vaatimukset tuotteen laadulle, toimivuudelle ja palvelulle ovat kaikkein korkeimmat”, Wisa Groupin toimitusjohtaja Tuija Suur-Hamari sanoo.
Wisan vaneria käytetään muun muassa rakentamiseen ja rekkojen lattioihin. Yli kymmenen prosenttia euroista tulee nestemäisen maakaasun kuljetukseen käytettävien tankkereiden vuoraamisesta. LNG-tankkerit ovat korkeiden vaatimusten erikoiskäyttökohde, jossa kilpailua on vähemmän ja siten kannattavuus oletettavasti korkeampaa kuin peruslaaduissa.
”UPM:n vaneriliiketoiminnan tulos on ollut läpi vuosi hyvin resilienttiä, vakaata”, Suur-Hamari huomauttaa.
Hän nostanee tuloksen toteutuneen vakauden esiin siksi, että metsäteollisuuteen liitetään voimakaskin syklisyys, ja vanerinkin monet käyttökohteet ovat suhdanneherkkiä. Wisaa kuitenkin suojaa se, että viime vuosina kiinteiden kulujen osuus on ollut vain neljänneksen luokkaa kaikista kustannuksista. Tärkein kustannuserä on raakapuu, siis järeät kuusi- ja koivutukit.
Venäjä on yksi maailman suurista vanerin viejistä ja venäläiset yritykset tärkeitä pelureita Euroopan markkinoilla. Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa seuranneiden pakotteiden vuoksi venäläisyhtiöt eivät ole viime vuosina päässeet myymään eurooppalaisille asiakkaille.
Entä kun rauha tulee, pakotteet poistetaan ja venäläistä vaneria alkaa vyöryä Wisan ydinmarkkinoille? Romahtavatko myyntimäärät vai myyntihinnat?
”Totta kai siinä vaiheessa, kun venäläistä vaneria ja muitakin tuotteita alkaa virrata rajan yli, se vaikuttaa markkinadynamiikkaan kaiken kaikkiaan”, Suur-Hamari sanoo mutta muistuttaa, että venäläisten valmistajien kanssa kilpailtiin myös ennen pakotteiden voimaantuloa.
Yhteistyössä: Wisa Group
#119. Välikausiale! Lenkkareita sijoitussalkkuun?
Urheilubrändiyhtiöillä on ollut viime vuosina vaikeaa. Viiden vuoden jaksolla Nike ja Puma ovat menettäneet suunnilleen kolme neljäsosaa markkina-arvostaan, ja myös markkinakakkosen Adidaksen osakekurssi on …
Notes de l’épisode
Urheilubrändiyhtiöillä on ollut viime vuosina vaikeaa. Viiden vuoden jaksolla Nike ja Puma ovat menettäneet suunnilleen kolme neljäsosaa markkina-arvostaan, ja myös markkinakakkosen Adidaksen osakekurssi on selvästi korona-aikojen huippuja alempana.
Yhtiöt ovat kompastelleet eri syistä. Niken päätös sivuuttaa vähittäiskaupat ja panostaa kuluttajasuoramyyntiin (DTC) on bisneskeskusteluiden viime vuosien eniten puituja epäonnistumisia. Maailman mahtavin sporttibrändi on saanut kylkeensä kolhuja, joiden paikkaileminen on vielä pahasti kesken.
Puma panosti toimitusjohtajansa Bjørn Guldenin johdolla vahvasti kasvuun, ja Puma olikin 2010-luvun lopun suuria menestyksiä niin kauppojen kassoilla kuin pörssissä. Kun kysyntä taittui, yhtiö joutui dumppaamaan varastoaan ja tulos painui miinukselle. Kiinalainen ANTA osti itsensä saksalaisbrändin suurimmaksi omistajaksi.
Puman kultanäppi Gulden siirtyi naapuriin Adidaksen toimitusjohtajaksi. Adidas on pärjännyt viime aikoina suuria kilpailijoitaan paremmin niin urheilun F1-kisoissa eli maratoneilla (Sabastian Sawen maailmanennätys 1.59.30 Lontoossa) kuin sijoittajien suosiossa.
Niken kompastellessa uusilla tekijöille on auennut tilaa. Deckers Brandsiin kuuluva Hoka ja sveitsiläinen On ovat vain reilun 15 vuoden ikäisiä juoksukenkäbrändejä, mutta ne ovat jo kohonneet kymmenen miljardin markkina-arvoluokkaan. Viime vuosina On on ollut alan kasvuyhtiö. Huimasti asemaansa on parantanut myös Alisa Vainion suomalaiskasvoikseen ostanut japanilainen Asics.
Grillin tossujaksossa käsitellään lenkkarivalmistajia sijoituskohteena.
#118. Pääomasijoittamisen zombit ja Urho Kekkosen haamu, Marko Junkkari?
Nollakorkoajan päättymisen jälkeen listaamattomalla markkinalla on ollut takkuista. Pääomarahastoilla on ollut vaikeuksia myydä salkuissaan olevia yhtiöitä, sijoittajien rahat ovat jääneet juntturaan eikä …
Notes de l’épisode
Nollakorkoajan päättymisen jälkeen listaamattomalla markkinalla on ollut takkuista. Pääomarahastoilla on ollut vaikeuksia myydä salkuissaan olevia yhtiöitä, sijoittajien rahat ovat jääneet juntturaan eikä uusien rahastojen perustaminen ole onnistunut entiseen malliin.
Pääomarahastoyhtiöt, jotka eivät pysty vakuuttamaan potentiaalisia sijoittajia, ovat lirissä.
”Ne muuttuvat eläviksi kuolleiksi, jotka koettavat päästä eroon olemassa olevan salkun viimeisistä yhtiöistä”, kuvailee toimittaja ja tietokirjailija Marko Junkkari.
Jukkarin arvion mukaan pääomasijoitusalan zombiutuminen lisääntyy.
Junkkari on haastatellut kymmeniä alan toimijoita Pääomasijoittajat-kirjaansa varten. Grillillä puhutaan siitä, miksi suomalaisilla Buyout-rahastoilla on vaikeuksia kerätä uutta rahaa, vaikka niiden tuotot ovat kansainvälisesti vertailtuna olleet erinomaisia. Entä mikä on valtion sijoitusyhtiön Tesin rooli – ja onko siitä tullut jo liian vaikutusvaltainen?
Lisäksi puhumme pääomasijoittajien maineesta, Venture Capital- ja Buyout-sijoittamisen eroista sekä siitä, miksi ruotsalainen EQT on kasvanut aivan eri mittaluokkaan kuin samoihin aikoihin samoilla aikeilla liikkeellä ollut CapMan.
MAINOS
Marko Junkkarin Pääomasijoittajat-kirja (Otava 2026) Grillin kanta-asiakkaille suoraan kustantajan kirjakaupasta hintaan 25 euroa + postikulut koodilla GRILLI25.
Linkki kauppaan: https://otava.kauppakv.fi/sivu/tuote/paaomasijoittajat/5685159
#117. Heinä–syyskuun 2026 ostot ja myynnit
Voihan verovelka!Grillinpitäjän salkunsiivoushanke kompastui kuin siivooja imurin johtoon. Piilevän verovelan realisoituminen panee empimään myyntipainikkeen käyttöä.Jos salkussa yli 20 vuotta olleen ja arvonsa …
Notes de l’épisode
Voihan verovelka!
Grillinpitäjän salkunsiivoushanke kompastui kuin siivooja imurin johtoon. Piilevän verovelan realisoituminen panee empimään myyntipainikkeen käyttöä.
Jos salkussa yli 20 vuotta olleen ja arvonsa vähintään 2,5-kertaistaneen yhdysvaltalaisen etf:n haluaisi siirtää paremmin salkkuun sopivaan ja rakenteeltaan parempaan eurooppalaiseen vaihtoehtoon, 100 000 euron suuruisesta myynnistä koituisi maksettavaksi 20 000 euron verot. Uuteen kohteeseen sijoitettavaksi jäisi 80 000 euroa.
Haitta ei ole pelkästään se, että salkku pienenee siitä menevän veron myötä - ja joskushan verot pitää joka tapauksessa maksaa. Haitta on myös se, että piilevä verovelka ei ole keräämässä sijoittajalle lisää tuottoa.
Jos myydyn ja tilalle ostetun etf:n kohde on kutakuinkin sama ja kumpikin tuottaa seuraavana vuotena 10 prosenttia, pidetyn sijoituksen arvo nousee 110 000 euroon, josta piilevää verovelkaa hankintameno-olettama huomioiden on reilut 22 000 euroa.
Myydyn ja tilalle ostetun sijoituksen arvo puolestaan on vain 88 000 euroa, jonka sisällä on vajaan 3000 euron piilevä verovelka.
Numeroiden pyörittelyn sijaan jaksossa kuitenkin lähinnä yhtiökommentteja niistä yhtiöistä, joihin vuosineljänneksen aikana toteutuneet 33 transaktiota ovat kohdistuneet. Ne ovat:
Osakkeet:
LoihdeF-SecureAdmicomBerkshire HathawayPepsiCoLapWallAllianzCityconIlkkaAlma MediaLumo KoditSampo
Rahastot:Storebrand ACWIAmyundi Core Stoxx Europe 600Xtrackers MSCI EM
MAINOS NEXTORY
Haluatko lukea tai kuunnella Bostonin ilmaiseksi? Rekisteröidy Nextoryyn alla olevalla linkillä, niin saat 20 tuntia kuunteluaikaa 30 päivän aikana. Uusille ja palaaville - ja minäkin saan euroni.
https://www.nextory.com/fi/karongrilli30
MAINOS PÄÄTTYY
Muutakin Nextoryssä voi kuunnella samalla. Jos rekisteröityessä kysytään koodia, se on "karongrilli30".
#116. Aurooran Antti Rauhalan kaava: Kasvua kasvun päälle!
Auroora Yhtiöt ostaa 5–20 miljoonan euron yhtiöitä, joita se mahdollisuuksien mukaan täydentää pienemmillä hankinnoilla, mutta toisin kuin pääomasijoittaja, se ei osta yhtiöitä myydäkseen vaan omistaakseen …
Notes de l’épisode
Auroora Yhtiöt ostaa 5–20 miljoonan euron yhtiöitä, joita se mahdollisuuksien mukaan täydentää pienemmillä hankinnoilla, mutta toisin kuin pääomasijoittaja, se ei osta yhtiöitä myydäkseen vaan omistaakseen niitä.
Ajatus on, että ostokohteet ovat jo ostettaessa kannattavia, ja niiden tuottamalla kassavirralla Auroora ostaa lisää ja paisuu entistä suuremmaksi.
”Liiketoimintamallimme on ’kasvua kasvun päälle’”, Aurooran toimitusjohtaja Antti Rauhala kuvaa.
Rauhalan ”kasvua kasvun päälle” -mekanismi on vastaavanlainen kuin ”korkoa korolle” -ilmiö. Auroora vauhdittaa ostamiaan yhtiöitä kasvamaan, ja kun niiden tulokset ja kassavirrat kasvavat, vapautuvalla rahalla ostetaan uusia yhtiöitä, joita taas kasvatetaan.
Kasvua tulee siis kahta kautta: orgaanisesta kasvusta ja yritysostoin tapahtuvasta kasvusta. Ensimmäisen vuosipuoliskona aikana Aurooran yhtiöiden orgaaninen kasvu oli huimat 21 prosenttia. Luku on mykistävä, sillä Aurooran omistukset eivät ole startupeja vaan vakaasti tulosta tekeviä ja etupäässä perinteisenoloisia yhtiöitä. Niitä ei skaalata niin kuin ohjelmistoyhtiöitä.
”Kivaa siinä on se, että kasvu oli laaja-alaista ja tuli useista yhtiöistä, koko meidän repertoaaristamme.”
Grillillä puhutaan muun muassa niistä keinoista, joilla Auroora ohjaa itsenäisinä pidettyjä yhtiöitä ja kuinka se pyrkii vauhdittamaan yhtiöidensä kasvua ja kohentamaan niiden kannattavuutta.
Kaksinumeroiseen ja vieläpä kakkosella alkavaan orgaaniseen kasvuun ei kuitenkaan parane tuudittautua. Auroora tavoittelee 5–8 prosentin vuotuista orgaanista kasvua. Se lienee realistisempi odotus pidemmälle aikavälille, vaikka Aurooran suurimpien yhtiöiden toimintaympäristö on muuttunut aivan viime viikkojen uutisilla entistä kiinnostavammaksi.
Yhteistyössä: Auroora Yhtiöt
#115. Helsingin pörssin datakeskusbuumerit
Mitkä Helsingin pörssin yhtiöt hyötyvät kuumana sykkivästä datakeskusbuumista?Datakeskusten rakentaminen tuo töitä rakennusliikkeille ja niiden alihankkijoille henkilöstövuokrausfirmoja myöten. Nokia myy …
Notes de l’épisode
Mitkä Helsingin pörssin yhtiöt hyötyvät kuumana sykkivästä datakeskusbuumista?
Datakeskusten rakentaminen tuo töitä rakennusliikkeille ja niiden alihankkijoille henkilöstövuokrausfirmoja myöten. Nokia myy datakeskuksiin sisuskaluja ja Wärtsilä voimaloita maailman datakeskuksiin.
Kunhan myllyt saadaan pyörimään, ne ryhtyvät imemään sähköä. Odotukset sähkön hintakehitykselle nousevat, mikä hyödyttää suoraan Fortumia ja muita energiayhtiöitä. Samalla monet pöytälaatikossa odottamassa olleet tuuli- ja aurinkovoimalainvestoinnit kaivetaan uudelleen tarkasteltavaksi. Sähköinfrastruktuurin rakentaminen kysyy taas lisää työvoimaa ja vaatii tarvikkeita.
Sähkön hinnan kohoaminen lähelle eurooppalaista tasoa epäilemättä panee myös sähkönkäyttäjät miettimään energiansäästöinvestointeja. Voi povailla, että melkein kaikkeen sähköön liittyvään kohdistuu entistä suurempaa kysyntää.
Monologijaksossa vajaan tunnin verran jorinaa Helsingin pörssin datakeskusbuumereihin ja investointisyklien luonteesta. Mainituiksi tulevat aiempien lisäksi ainakin YIT, Kreate, GRK, LapWall, Elisa, Merus Power, Auroora ja jopa Kesko.
Wärtsilän IR-johtaja Hanna-Maria Heikkinen Grillissä:
https://open.spotify.com/episode/0bFHhC2Ae6j8rTAKpvRifb?si=95d8a139a6724f4e
Elisan toimitusjohtaja Topi Manner Grillissä:
https://open.spotify.com/episode/0iRMY8ZvfGhTEN7vQU59DU?si=a4625d6a1cdb47ce
YIT:n toimitusjohtaja Heikki Vuorenmaa Grillissä:
https://open.spotify.com/episode/4L61CoZAPdrBjzjUCs1a1C?si=44819094af224c0c
LapWallin yrittäjä-toimitusjohtaja Jarmo Pekkarinen Grillissä:
https://open.spotify.com/episode/6OzjF9ncZasYFVEK3NKuBX?si=9b18e228d6d84d7a
#114. Roddy Snell: "The EM outlook hasn't looked this good in 20 years"
After 15 years of investor neglect, emerging markets are trading at a steep discount to developed markets. Baillie Gifford's Roddy Snell sees three reasons for optimism: attractive valuations, stronger …
Notes de l’épisode
After 15 years of investor neglect, emerging markets are trading at a steep discount to developed markets. Baillie Gifford's Roddy Snell sees three reasons for optimism: attractive valuations, stronger macroeconomic fundamentals and faster economic growth.
But what could finally trigger a comeback?
Snell points to two key factors: China and the US dollar. He believes the worst may be behind in China — and argues that in areas ranging from electric vehicles and batteries to solar power and AI, Chinese companies are already leading the world.
In this episode, we discuss BYD, CATL, Luckin Coffee, Petrobras, Kaspi, EO Technics and the semiconductor giants TSMC, Samsung and SK Hynix. Snell explains why his funds have such large positions in these three semiconductor companies, and why he believes the current memory-chip cycle may be fundamentally different from those of the past.
We also talk about the biggest risks to the emerging-markets thesis — from a US recession to problems in China and tensions around Taiwan.
And finally: will emerging markets get the green, red or black mustard?
The interview was recorded in Edinburgh on August 21, 2026. In co-operation with Baillie Gifford.
#113. Paluu perusasioihin, Oriolan Mats Danielsson?
Oriolalla pitäisi olla kaikki edellytykset tehdä kelpo tulosta. Lääkejakelussa se jakaa Suomessa markkinan Tamron kanssa. Kun lääkkeiden kysyntä ja niiden liikuttelun tarve kasvaa, Oriolan perusbisnes tuntuu …
Notes de l’épisode
Oriolalla pitäisi olla kaikki edellytykset tehdä kelpo tulosta. Lääkejakelussa se jakaa Suomessa markkinan Tamron kanssa. Kun lääkkeiden kysyntä ja niiden liikuttelun tarve kasvaa, Oriolan perusbisnes tuntuu teoriassa rahanvuolennalta.
Käytännössä tilanne on ollut toinen: Oriola on joutunut esittelemään viime vuosina rutkasti miinuksella olevia tilinpäätöksiä.
Keskeinen syy tappioihin ovat harharetket oman perusliiketoiminnan reuna-alueille. Koko Oriolan historia itsenäisenä pörssiyhtiönä vaikuttaa olevan surkeiden sattumusten sarjaa.
Viime vuosina kurssia on käännetty: Oriola haluaa palata perusasioihin eli jakelupalveluiden tarjoamiseen lääkeyhtiöille ja niiden kanssa selvästi synergestiseen hyvinvointituotteiden tukkukauppaan.
"Meidän odotuksemme on, että strategiakauden lopussa... olemme aivan eri yhtiö kuin nyt", Oriolan talousjohtaja Mats Danielsson sanoo Karon Grillissä.
Kaiken keskiössä on logistiikka.
Logistiikka on tehokkuusbisnestä. Jotta kone toimisi kuin rasvattu, sen pitää olla kunnossa. Oriolan sydän Suomessa on Espoon Mankkaalla sijaitseva logistiikkakeskus. Se alkaa vedellä viimeisiään. Parhaillaan käynnissä on uuden, selvästi tehokkaamman myllyn rakentaminen Järvenpäähän. Sydämensiirto, eli logistiikkakeskuksen siirto Mankkaalta Järvenpäähän, tapahtuu näillä näkymin vuosina 2027–2028.
Uuden sydämen ja uuden verenkiertoelimistön eli toiminnanohjausjärjestelmän pitäisi parantaa rutkasti Oriolan tehokkuutta, jolloin sen pitäisi kyetä tuottamaan palveluja edullisemmin. Tämän voisi kuvitella tarkoittavan entistä parempaa hintakilpailukykyä, siis joko uusia päämiesvoittoja edullisemmilla hinnoilla tai parempaa tulosta nykyisillä hinnoilla – tai luultavammin jotain niiden yhdistelmää.
Logistiikkakeskusinvestointi maksaa Oriolan arvion mukaan 110–120 miljoonaa euroa. Kiinteistön ja koneet Oriola liisaa SEBiltä: alkupainotteiset oman taseen investoinnit muutetaan korkeammiksi juokseviksi kustannuksiksi, jotka alkavat rullata uuden laitoksen valmistuttua.
Grillillä puhutaan myös kahdesta rahanarvoisesta tase-erästä, jotka Oriola voisi muuttaa rahaksi sopivan hetken tullen.
Järvenpään logistiikkakeskus -sijoittajaesitys:https://www.oriola.com/globalassets/investors/other-investor-materials/2026/jarvenpaa-announcement-ir-presentation.pdf
Yhteistyössä: Oriola
#112. Liikevaihto tuplaksi parissa vuodessa, Foamitin Erja Sankari?
Luultavasti aika harva entisen Oulun Puhelimen omistajista tietää olevansa mukana vaahtolasimarkkinan pohjoiseurooppalaisessa konsolidoinnissa ja vauhdikasta kasvua hartiavoimin tekevässä …
Notes de l’épisode
Luultavasti aika harva entisen Oulun Puhelimen omistajista tietää olevansa mukana vaahtolasimarkkinan pohjoiseurooppalaisessa konsolidoinnissa ja vauhdikasta kasvua hartiavoimin tekevässä yhtiössä.
Sijoitusyhtiövaiheen kautta vanhasta puhelinyhtiöstä on kuoriutunut Foamit, joka hallitsee Suomen, Ruotsin ja Norjan vaahtolasimarkkinaa. Vaahtolasi on jätelasista valmistettavaa materiaalia, jota käytetään keventeenä ja eristeenä rakentamisessa – niin omakotitalojen sokkeleiden reunustoilla, kerrostalojen viherkatoilla kuin moottoriteiden rampeissa.
Vaahtolasi on kohtuullisen tuore keksintö, ja se kilpailee eri käyttökohteissa kivi- ja savipohjaisten murskeiden kanssa. Kierrätysainespohjaisuus ja alhainen hiilijalanjälki ovat vaahtolasin valtteja.
Lisää myyntiä pitäisi olla saatavilla aivan vain lisäämällä vaahtolasin tunnettavuutta. Uusia käyttökohteita etsitään ja löydetään kaiken aikaa.
”Keskitymme niihin, joista saamme aikaiseksi tulosta ja katetta”, Foamitin toimitusjohtaja Erja Sankari linjaa Karon Grillissä.
Vaahtolasivalmistus on usein syntynyt lasinkierrätyksen jatkeeksi. Vuosi sitten Foamitin toimitusjohtajana aloittaneen Sankarin johdolla Foamitin ambitiotaso on korkealla. Yhtiö keskittyy taloudellisesti fiksuun liiketoimintaan, yhdistelee pieniä toimijoita ja panee ne kuntoon.
Kolmen Pohjoismaan jälkeen kiinnostus on kohdistunut pohjoiseen Keski-Eurooppaan. Foamitilla on käynnissä yhteisyrityshankkeet niin Saksassa kuin Belgiassa.
Epäorgaanista kasvua tarvitaan, sillä Foamitin tavoitteena on peräti 100 miljoonan euron liikevaihto vuoden 2028 loppuun mennessä. Tällä hetkellä liikevaihto on reilut 40 miljoonaa euroa.
Yhteistyössä: Foamit
#111. Helsingin halvimmat yhtiöt
Helsingin pörssissä ja First North -markkinapaikalla käydään kauppaa lähes kuudellakymmenellä yhtiöllä, joiden markkina-arvo on alle 50 miljoonaa euroa.Suursijoittajien on hankala sijoittaa niihin, sillä …
Notes de l’épisode
Helsingin pörssissä ja First North -markkinapaikalla käydään kauppaa lähes kuudellakymmenellä yhtiöllä, joiden markkina-arvo on alle 50 miljoonaa euroa.
Suursijoittajien on hankala sijoittaa niihin, sillä sijoitussalkun kannalta järkevän painon saaminen vaatisi suuren osuuden ostamista yhtiöstä. Eikä se onnistu vaikuttamatta kurssiin – eikä osakkeesta ainakaan pääsisi eroon helposti.
Viime aikoina pörssin pienen yhtiöt ovat laajasti ottaen jääneet osattomiksi kurssinoususta. Siihen on hyvät syynsä. Pörssin pienimpien joukossa on kosolti ikuisia alisuorittajia samoin kuin edellisessä listautumisbuumissa listautuneita firmoja, joille todellisuus on osoittautunut toiveita karummaksi ja kurssi käyttäytynyt sen mukaisesti.
Pienyhtiöt ovat tyypillisesti myös enemmän kotimarkkinayhtiöitä kuin pörssijätit.
Suomen talouden ounastellun elpymisen pitäisi avittaa kotimarkkinayhtiöitä. Ja kun suuryhtiöillä menee hyvin ja ne satsaavat tulevaan, sitä enemmän niitä palvelevat pienyhtiöt saavat töitä.
Löytyisikö pörssin pienimpien joukosta Pirkka-osakkeita – kohtuullisen laadukasta liiketoimintaa kukkaroystävälliseen hintaan?
Jaksossa käydään kursorisesti läpi Helsingin halvimmat, alle 50 miljoonen euron markkina-arvon yhtiöt.
#110. Sijoittajan vaarallisin työkalu
Saha on vaarallinen työkalu. Jos maailmanvalloitusta tekevän yhtiön osakkeet myy liian aikaisin, jää paitsi suurista tuotoista.Ruuvimeisselikin on vaarallinen, etenkin jos sitä käyttelee yhtiön talousjohtaja …
Notes de l’épisode
Saha on vaarallinen työkalu. Jos maailmanvalloitusta tekevän yhtiön osakkeet myy liian aikaisin, jää paitsi suurista tuotoista.
Ruuvimeisselikin on vaarallinen, etenkin jos sitä käyttelee yhtiön talousjohtaja. Aivan laillisilla laskentatoimen keinoilla yhtiö pystyy yleensä säätämään tuloksensa halutun kaltaiseksi.
Vaarallinen on myös vasara, jos vasara kädessään näkee ympärillään vain nauloja.
Sijoittajan vaarallisin työkalu on kuitenkin viivoitin.
Viivoitinta voi käyttää väärin ainakin kahdella salkun kannalta potentiaalisesti kohtalokkaalla tavalla. Toinen on yhtiön kehityksen ekstrapolointi eli "viivoitinanalyysi".
Viivoittimen voi myös asettaa vaakasuoraan jollekin aiemmin vallinneelle tasolle, oli sitten kyse osakekurssista, liikevaihdosta tai kannattavuudesta. Tällöin ajatuksena on, että suure palaa tasolle, jolla se joskus aiemmin on ollut.
Tällä menetelmällä saattaa astua arvoansaan ja tulla tarranneeksi kiinni putovaan puukkoon.
Grillin työkalujaksossa käsittelyssä viivoittimen väärinkäytön vaarat.
#109. Osake-EM: Suuryhtiöiden mestaruustaisto
Millaiseksi muodostuu tulostaulu, kun suuret eurooppalaiset pörssiyhtiöt pannaan ottamaan mittaa toisistaan ja lajeiksi otetaan muiden muassa arvostus, kasvu ja kyky hurmata analyytikot?Grillin EM-jaksossa …
Notes de l’épisode
Millaiseksi muodostuu tulostaulu, kun suuret eurooppalaiset pörssiyhtiöt pannaan ottamaan mittaa toisistaan ja lajeiksi otetaan muiden muassa arvostus, kasvu ja kyky hurmata analyytikot?
Grillin EM-jaksossa vastakkain asettuvat Ison-Britannian, Saksan, Suomen ja muun Euroopan kolmijäseniset joukkueet, ja jaossa on kuusi pokaalia.
Varsinaiseksi mitalirohmuksi osoittautuu alankomaalainen puolijohdeteollisuuden laitevalmistaja ASML, joka saa nousta palkintokorokkeelle peräti neljä kertaa. ASML on kisahetkellä myös Euroopan ylivoimaisesti arvokkain yhtiö noin 560 miljardin euron markkina-arvollaan.
Nordeasta, Nokiasta ja Koneesta muodostuva Suomen edustusjoukkue kiilaa viimeisen päivän kirillä mitalitilaston kolmanneksi.
#108. Indeksisijoittamisen lupaus – liian hyvää ollakseen totta?
Valtaosa ammattilaisten hoitamista sijoitusrahastoista häviää pörssi-indeksille. Jos työkseeen markkinoita seuraavat ammattilaiset eivät pärjää indeksille, kuinka todennäköistä on, että silloin tällöin …
Notes de l’épisode
Valtaosa ammattilaisten hoitamista sijoitusrahastoista häviää pörssi-indeksille. Jos työkseeen markkinoita seuraavat ammattilaiset eivät pärjää indeksille, kuinka todennäköistä on, että silloin tällöin sijoituksia tekevä yksityishenkilö menestyisi paremmin?
Akateemisen rahoitustutkimuksen suosimasta tehokkaiden markkinoiden teoriasta seuraa, että sijoittajan ei kannata yrittää "voittaa markkinoita" vaan ottaa markkinatuotto mahdollisimman vähällä työllä ja kuluilla. Siis sijoittaa laajalti hajautettuun matalakuluiseen indeksirahastoon.
Tuntuu epäreilulta, että tekemättä juuri mitään menestyy luultavasti paremmin kuin aktiivisesti touhuamalla. Indeksisijoittamisen lupaus kovista tuotoista vähällä vaivalla kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta.
Ehkä se onkin? Indeksisijoittamisen kriitikot ovat vuosikymmenten ajan kysyneet, kuka sitten hinnoittelee osakkeet, jos kaikki sijoittavat passiivisesti. Alliance Bernsteinin tutkijat ovat julistaneet passiivisen sijoittamisen olevan pahempaa kuin marxismi.
Indeksinmukainen sijoittaminen on yleistynyt valtavasti, ja Yhdysvalloissa passiivisten rahastojen pääomat ylittivät jo muutama vuosi sitten aktiivisten rahastojen pääomat. Hedgerahastoyhtiö AQR:n perustaja Cliff Asness kysyy, ovatko indeksisijoittajiksi siirtyneet fiksut ("hait") vai tyhmät ("mudut") ja vastaa: fiksut.
Jos oletus pitää paikkansa, osakkeiden hinnat määräytyvät entistä enemmän "tyhmien" sijoittajien toimista. Markkinoista on tullut vähemmän tehokkaat. Harvemmilla fiksuilla aktiivisilla sijoittajilla pitäisi siis olla paremmat edellytykset tehdä ylituottoa.
Argumentti indeksisijoittamista vastaan on myös indeksien keskittyminen muutamaan suurimpaan yhtiöön. Kaiken lisäksi historiatarkastelu on osoittanut, että tämän hetken suurimmat yhtiöt eivät yleensä ole tulevaisuudessa tuottoisimpia sijoituksia.
Jaksossa käydään läpi tutkimuksiin perustuvia argumentteja indeksisijoittamisen puolesta ja sitä vastaan.
SPIVA-tutkimus: Suurin osa rahastoista häviää indeksille.
https://www.spglobal.com/spdji/en/research-insights/spiva/
PWL Capital / Morningstar: Passiivisten ja aktiivisten rahastojen pääomien kehitys:
https://pwlcapital.com/wp-content/uploads/2026/04/YearEnd2025_The-Passive-vs-Active-Fund-Monitor_en.pdf
AllianceBernstein: "The Silent Road to Serfdom: Why Passive Investing is Worse than Marxism":
https://www.scribd.com/document/323564709/Bernstein-Passive-Investing-Serfdom-Aug-2016
Cliff Asness: "Vähemmän tehokkaiden markkinoiden teoria":
https://www.aqr.com/-/media/AQR/Documents/Perspectives/TheLessEfficientMarketHypothesis.pdf?sc_lang=en&hash=7630BDE83CDFC603F55633DDCCDA8560
Dimensional Fund Advisors: Tämänhetken suurimmat pärjäävät jatkossa keskimääräistä huonommin:
https://www.forbes.com/sites/kristinmckenna/2021/06/07/is-bigger-better-stocks-tend-to-underperform-after-joining-top-10/
Hendrik Bessembinder: "One Hundred Years in the U.S. Stock Markets”:
https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=6438198
#107. Miksi en sijoita asuntoihin?
Asuntosijoitus- ja sijoitusasuntokauppiaat antavat toisinaan ymmärtää, että asuntosijoittaminen olisi tuottoisampaa kuin osakesijoittaminen, vaikka omaisuusluokkia koskevat pitkän aikavälin tilastot todistavat …
Notes de l’épisode
Asuntosijoitus- ja sijoitusasuntokauppiaat antavat toisinaan ymmärtää, että asuntosijoittaminen olisi tuottoisampaa kuin osakesijoittaminen, vaikka omaisuusluokkia koskevat pitkän aikavälin tilastot todistavat toista.
Sijoitusasuntomainoksissa näkee jopa monien kymmenten prosenttien tuottoluku. Kuinka niihin päästään - ja miksi niihin ei ehkä kannata tuudittautua?
Jaksossa käydään myös läpi kiinteistösijoittamiselle tyypillisiä riskejä, joita osakesijoittaja ei yleensä kohtaa.
Entä miksi en osta kaksin käsin asuntoja, vaikka minusta tuntuu, että parhaillaan eletään pitkään aikaan selvästi parasta aikaa sijoittaa suomalaisiin vuokra-asuntoihin?
0:00 Alku
3:30 Velkavipu toimii myös pörssissä
15:42 Miksi sijoitusasuntomyyjien laskelmia ei kannata aina niellä?
32:55 "Osakesijoittajan ei tarvitse osata mitään"
34:53 Hajautusriski
36:52 Likviditeettiriski
38:24 Miksi en osta asuntoja hikinauha märkänä?
43:13 "Ostan alle markkinahinnan"
45:30 Flippausliiketoiminta
47:43 Kiinteistösijoitusyhtiöt
#106. Nostalgiajakso: Ensimmäiset pörssikauppani
Juuri 12 vuotta täyttäneenä merkitsin Suomen Viestintäkehityksen osakkeita loppukesällä 1988 järjestetyssä osakeannissa. Kyseessä oli nurkanvaltausyhtiö, ja osakemerkintäpäätös perustui puhtaasti markkinoinnin …
Notes de l’épisode
Juuri 12 vuotta täyttäneenä merkitsin Suomen Viestintäkehityksen osakkeita loppukesällä 1988 järjestetyssä osakeannissa. Kyseessä oli nurkanvaltausyhtiö, ja osakemerkintäpäätös perustui puhtaasti markkinoinnin herättämiin mielikuviin.
Huonostihan siinä kävi.
Nostalgiajaksossa selailen 7-senttistä Esselten mappia, johon olen arkistoinut paitsi kasinohuuman myös vuosituhannenvaihteen it-kuplan aikaiset kaupankäyntidokumenttini.
Osakemuisteluiden lisäksi tarjolla katsaus pörssikaupankäynnin lähihistoriaan.
Kuinka kirja tehdään ja mitä se maksaa?
Millainen on kirjan liiketalous?Käsikirjoituksen kirjoittaminen on kirjan ylivoimaisesti aikaavievin ja kallein työvaihe, joka tosin suomalaisessa käytännössä on kustantamolle hallittavan kokoinen kuluerä. Mitä …
Notes de l’épisode
Millainen on kirjan liiketalous?
Käsikirjoituksen kirjoittaminen on kirjan ylivoimaisesti aikaavievin ja kallein työvaihe, joka tosin suomalaisessa käytännössä on kustantamolle hallittavan kokoinen kuluerä. Mitä muita kuluja kirjan julkaisemisesta e-kirjana, äänikirjana ja painettuna teoksena aiheutuu?
Grillin erikoisjaksossa käydään läpi kirjan liiketaloutta alkujaan vain äänikirjaksi aiotun Boston-kirjan kautta.
Kuinka kirjan kustannusprosessi kustannustoimittajalle lähetetystä käsikirjoituksesta valmiiksi kirjaksi kolmessa formaatissa hoituu reilussa kuukaudessa? Mitä kustannuksia eri vaiheista aiheutuu? Entä kuinka kustantamo tienaa äänikirja-aikana?
Kaikki jaksossa esitettävät tiedot koskevat kesäkuussa 2026 ilmestynyttä Boston-kirjaa. Prosessi on poikkeuksellisen vitaviivainen ja muuttuvat kustannukset on minimoitu. Siksi se ei anna oikeaa kuvaa suuren kaupallisen kustantamon prosessinkulusta eikä kuluista.
00:03:30 Kirjaprosessi
00:25:41 Kirjan tekemisen kulut
00:35:14 Kirjasta saatavat tulot
#105. Huhti–kesäkuun 2026 ostot ja myynnit
Toinen vuosineljännes on paketissa – on aika käydä läpi kvartaalin ostot ja myynnit.Mikä onnistui, mikä meni pieleen? Miksi ostin ja myin näitä yhtiöitä?Samalla arvioin, miten olen onnistunut tavoitteessani …
Notes de l’épisode
Toinen vuosineljännes on paketissa – on aika käydä läpi kvartaalin ostot ja myynnit.
Mikä onnistui, mikä meni pieleen? Miksi ostin ja myin näitä yhtiöitä?
Samalla arvioin, miten olen onnistunut tavoitteessani yksinkertaistaa osakesalkkuani. Spoileri: surkeasti.
Jaksossa mukana ainakin:• Auroora
• Eezy
• Lumo Kodit
• Asuntosalkku
• Nokia
• Sampo
• Scottish Mortgage
• Alibaba
• KPY
• Metso
• Finnair
• Nokian Panimo
• F-Secure
Sivujuonteena käsittelen taseenpaikkausmerkintäetuoikeusanteja (Eezy, Exel Composites) ja sätin itseäni vuosineljänneksen suurimmasta hölmöilystä.
#104. Aki Pyysing grillaa grillinpitäjä Karo Hämäläistä
Sadannen Grillin kunniaksi järjestetyissä Grillijuhlissa sijoittaja ja pokeriammattilainen Aki Pyysing maksoi kaikkien Grillillä vierailleiden puolesta potut makkaraperunoina ja pani grillinpitäjän …
Notes de l’épisode
Sadannen Grillin kunniaksi järjestetyissä Grillijuhlissa sijoittaja ja pokeriammattilainen Aki Pyysing maksoi kaikkien Grillillä vierailleiden puolesta potut makkaraperunoina ja pani grillinpitäjän tenttiin.
Vaikka Pyysing teki haastattelun ”Itse asiassa kuultuna” -hengessä haastateltavan elämäntarinaa mukaillen, eteläkarjalainen pika-aituri pani eteläsavolaisen pitkänmatkannylkyn tiukoille.
Ansaittua kritiikkiä sai grillinpitäjän osakesalkku, joka on Pyysingin luonnehdinnan mukaan tehty ampumalla haulikolla Hannoverista Vietnamiin. Salkun suurimpien omistusten joukossa kun on niin hannoverilaista jälleenvakuutusyhtiötä Hannoversche Rückversicherungsgesellschaftia kuin Vietnamin indeksi-etf:ää.
”Suurimpana Nokia, seitsemän pinnaa, Nordea kuusi, Exel neljä…”, haastattelija luetteli grillinpitäjän osakesalkun suurimpia omistuksia. Haastateltava ei vahvistanut eikä kiistänyt tietojen paikkansapitävyyttä.
”Tämä on aivan hirveä pappasalkku!” kuului tuomio.
Eipä haastateltavalla ollut siihen mitään vastaanpanemista.
0:00 Alkuselittelyt
11:40 Haastattelu alkaa
19:45 Kirjat ja lehtitöitä
39:17 Huhtamäki
42:57 Osakesijoitukset
1:05:34 Sinappi
#103. Grilli-cup: Maailman paras osake?
Grillin MM-jaksossa pelataan maailman osakeherruudesta. Markkina-arvoltaan 8 suurinta suomalaista ja 8 maailman suurinta yhtiötä mittelevät toisiaan vastaan knock-out-järjestelmällä. Kriteereinä ovat yleiset …
Notes de l’épisode
Grillin MM-jaksossa pelataan maailman osakeherruudesta. Markkina-arvoltaan 8 suurinta suomalaista ja 8 maailman suurinta yhtiötä mittelevät toisiaan vastaan knock-out-järjestelmällä.
Kriteereinä ovat yleiset sijoitustyylit ja niiden kriteerit. Ensimmäisellä kierroksella ratkaisee laatu (oman pääoman tuotto), toisella kasvu (toteutunut ja ennustettu liikevaihdon muutos 5 vuoden jaksolla).
Välierien voittajat selvitetään EV/EBITDA-arvostuskertoimen avulla (arvo). Voittajan ratkaisee pelivire eli momentti, viimeksi kuluneen 6 kuukauden kokonaistuotto.
Datat pohjautuvat 5.6.2026 vallinneeseen tilanteeseen.
#102. Nokian Panimo & Janne Paavola – Grilli paikalla
Nokian Panimo täräytti ensimmäiseltä vuosineljännekseltä kovat kasvuluvut: myytyjen litrojen määrä kasvoi peräti 22 prosentilla.Teknoyhtiömäistä kasvua selittää osaltaan pääsiäisen ajoittuminen. Tänä vuonna …
Notes de l’épisode
Nokian Panimo täräytti ensimmäiseltä vuosineljännekseltä kovat kasvuluvut: myytyjen litrojen määrä kasvoi peräti 22 prosentilla.
Teknoyhtiömäistä kasvua selittää osaltaan pääsiäisen ajoittuminen. Tänä vuonna pääsiäinen oli aivan huhtikuun alussa, joten pääsiäismyynnistä suurin osa ajoittui maaliskuulle. Selvää silti näyttää olevan, että Nokian Panimo kasvaa ja voittaa markkinaosuutta.
Tälle vuodelle panimoyhtiö ohjeistaa kuitenkin vain kasvua, ilman määreitä. Se kuulostaa vaatimattomalta.
”Kun katsomme kasvua, peilaamme sitä vahvasti strategisiin tavoitteisiimme: yli 20 miljoonan euron liikevaihto vuoteen 2029 mennessä”, Nokian Panimon toimitusjohtaja Janne Paavola sanoo ja lisää, ettei kasvu tule välttämättä tasaisesti.
Viime vuoden noin 13 miljoonasta eurosta 20 miljoonaan euroon pääseminen tarkoittaa yli 50 prosentin kasvua neljässä vuodessa eli keskimäärin hieman yli kymmentä prosenttia joka vuosi.
Etenkin alkukesän säät ovat panimoiden myynnin ja tuloksen kannalta poikkeuksellisen tärkeitä.
Janne Paavolan mukaan loppukesän säällä ei ole enää niin paljon merkitystä. Jos ihmiset ovat kesän alussa alkaneet grillata, kuluttaa juomia tai syödä jäätelöä, he jatkavat tapaa, vaikka säät muuttuisivat kehnommiksi.
”Kun puhutaan prosenttikehityksestä, säällä voi olla kaksinumeroisia vaikutuksia”, Paavola sanoo.
Listautuessaan Nokian Panimo keräsi rahaa kasvuinvestointeihin. Niistä jo tuolloin valmistumassa oli viime kesäksi käyttöön saatu logistiikkakeskus, jossa päästään vierailemaan Karon Grillin Grilli paikalla -jaksossa. Jaksossa haastattelun jälkeen tehdään tehdaskierros Nokian Panimon tuotannossa mallasvarastosta tap roomiin ja kauppaan asti.
Alkuvuoden neljästätoista uudesta tuotelanseerauksesta suurin osa kohdistui muihin juomakategorioihin kuin olueen. Nokian Panimon limuilla on vakiintuneet faninsa, ruoterepertoaariin kuuluu myös siidereitä ja lonkeroita.
Mocktaileissa eli alkoholittomissa cocktaileissa Nokian Panimo on Paavolan mukaan markkinajohtaja. Uutena tuotealueena Nokian Panimo on ryhtynyt valmistamaan tölkkeihin pakattuja hiilihapotettuja makuvesiä.
Muiden tuotekategorioiden kuin oluen kasvattaminen on Nokian Panimolle suotuisaa siksikin, että lainsäädäntö asettaa oluen myynnille rajan: pienpanimon statuksen ja sitä kautta saatavan verohyödyn edellytyksenä on, että vuoden aikana tuotettu alkoholipitoisen oluen määrä on alle 15 miljoonaa litraa. Viimevuotinen olutvolyymi saa tuplautua ennen kuin rajaa aletaan kolkutella.
Yhteistyössä: Nokian Panimo
#101. Mistä tunnistaa hyvän listautumisen?
Listautumisanti on poikkeuksellinen tilanne, jossa tavanomaisen yhtiöanalyysin lisäksi voi olla hyvä tarkastella listautumisen luonnetta ja teknisiä yksityiskohtia. Niiden perusteella voi yrittää uumoilla …
Notes de l’épisode
Listautumisanti on poikkeuksellinen tilanne, jossa tavanomaisen yhtiöanalyysin lisäksi voi olla hyvä tarkastella listautumisen luonnetta ja teknisiä yksityiskohtia. Niiden perusteella voi yrittää uumoilla yhtiön osakekurssin lyhyen aikavälin kehitystä.
Monologijaksossa käyn läpi koko prosessin, jolla tutustunut pörssitulokkaaseen ja päätän osallistumisesta sen osakeantiin tai -myyntiin.
Aiemmin Grillissä on käsitelty sitä, mitä tilastot kertovat listautumisista. Kannattaako niihin osallistua ja millä taktiikalla?
Aiempi jakso:
https://www.youtube.com/watch?v=Ch3yAfD70F0
Grilli-Ekstra: Toimistoista tuli infraa – Ei näin, KPY!
Kun savolainen huastaa, vastuu siirtyy kuulijalle.Erityisesti tämä pätee silloin, kun savolainen markkinoi listautumassa olevaa yhtiötä. Silloin toimistotalosta tulee infrastruktuuria ja rahastojen …
Notes de l’épisode
Kun savolainen huastaa, vastuu siirtyy kuulijalle.Erityisesti tämä pätee silloin, kun savolainen markkinoi listautumassa olevaa yhtiötä. Silloin toimistotalosta tulee infrastruktuuria ja rahastojen hallinnoinnista private equity -salkku.
Kuopion Telefooniosakeyhtiöstä KPY-osuuskunnaksi 140 vuoden aikana muuttunut yhtiö on listautumassa Helsingin pörssin First North -markkinapaikalle.
Puolet KPY:n taseesta on yhtä kuin kiinteistösijoitusyhtiö Novapolis. Sen vuokrausaste on 86 prosenttia, mikä kuvaa markkinan vaikeutta.
Se ei kuopiolaisia pelota, vaan KPY rakentaa lisää neliöitä. Savon Sanomien vanhan toimitalon tilalle Vuorikadulle nousee uusi 30 miljoonan euron kiinteistö. KPY kaivautuu entistä syvemmin kiinni kotikaupunginsa toimistomarkkinaan.
Lisäksi KPY omistaa listaamattomia yhtiöitä. Näistä omistuksistaan se haluaa eroon. Jatkossa tarkoitus on ryhtä sijoittamaan rahaa rahastojen kautta.
Ekstra-Grillissä poimintoja KPY osk:n listautumisesta.
#100. Tuotanto ja katteet ylös, LapWallin Jarmo Pekkarinen?
Rakennuselementtejä puusta valmistava LapWall teki viime vuonna vajaan kolmen miljoonan euron tuloksen ennen veroja. Yhtiön toimitusjohtajan Jarmo Pekkarisen mukaan tuloksella olisi ollut potentiaalia olla …
Notes de l’épisode
Rakennuselementtejä puusta valmistava LapWall teki viime vuonna vajaan kolmen miljoonan euron tuloksen ennen veroja. Yhtiön toimitusjohtajan Jarmo Pekkarisen mukaan tuloksella olisi ollut potentiaalia olla kuusi miljoonaa euroa parempi.
Arvio on teoreettinen ja kuvaa sitä, millaista potentiaalia Pekkarinen uskoo LapWallin uudessa tehtaassa piilevän.
Pekkarinen nostaa esiin tehostuskohteita, joista säästöjä aiotaan ottaa: tuotteen läpimenoaika, tehokkaampi materiaalien käyttö… Uudella osavalmistuslinjalla yksi ihminen tekee Pekkarisen mukaan samat työt, joihin nykyisin tarvitaan kahdeksan ihmistä.
Asuntorakentamisen syväjää on iskenut LapWalliin viime vuosina. Yhtiö on paikannut asuinrakennusten seinäelementtimarkkinan romahtamista muilla tuotteilla, ja asuntorakentamisen osuus liikevaihdosta on pudonnut alle kymmeneen prosenttiin.
LapWallin tavoitteena on sadan miljoonan euron liikevaihto vuoden 2030 loppuun mennessä. Tuotantokapasiteetin puolesta siihen on edellytykset. Samalla LapWall aikoo muuttua tuoteyhtiöksi.
”Asiakas saa paremman tuotteen halvemmalla. Jos asiakas haluaa laittaa oman sormenjälkensä tuotteeseen ja määritellä, että siinä pitää käyttää tällaisia ja tällaisia raaka-aineita ja tehdä tällä tavalla, hän saa huonomman tuotteen kalliimmalla.”
Datakeskukset ovat olleet Suomen rakentamisen valopilkku. Datakeskusten katot kuulostavat täysin LapWallin heiniltä: isoja tasakattoisia halleja, jotka pitää panna pystyyn nopeassa aikataulussa ja aikataulussa on pysyttävä. LapWall on jopa kehittänyt oman kattoratkaisun datakeskuksia silmällä pitäen.
LapWall toimitti kattoelementit YIT:n XTX:lle Kajaaniin rakentamaan datakeskukseen, mutta sen jälkeen on ollut hiljaista.
”Olemme mukana markkinassa, ja näkymä on se, että tulemme tekemään näitä hankkeita, mutta emme voi kertoa niistä ennen kuin loppuasiakas antaa luvan”, Jarmo Pekkarinen sanoo.
Datakeskushankkeet ovat sen verran isoja ja vaativat niin paljon huomiota, että LapWall pystyy ottamaan niitä enintään muutaman vuodessa.
Yhteistyössä: LapWall
Jarmo Pekkarinen vieraili Grillillä 14.2.2024:
https://open.spotify.com/episode/4EuRQ5oVu5cScIibOkeN8G
#99. Kultaa purjeissa, Endominesin Kari Vyhtinen?
Tuotantomäärä nousee, kullan hinta ampuu katosta läpi. Kun kertolaskun molemmat tekijät nousevat, kultaa kaivava ja sitä etsivä Endomines ei voi välttää liikevaihdon kohisevaa kasvua.Vuoden ensimmäisellä …
Notes de l’épisode
Tuotantomäärä nousee, kullan hinta ampuu katosta läpi. Kun kertolaskun molemmat tekijät nousevat, kultaa kaivava ja sitä etsivä Endomines ei voi välttää liikevaihdon kohisevaa kasvua.
Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Endominesin liikevaihto kasvoikin peräti 77 prosenttia. Alimmalle riville asti valui 7 miljoonaa euroa eli 38 prosenttia liikevaihdosta.
”Olen supertyytyväinen”, Endominesin toimitusjohtaja Kari Vyhtinen sanoo.
Menestys on näkynyt myös osakekurssissa. Vuodessa Endominesin pörssikurssi on kaksinkertaistunut, ja syksyn 2023 lukemista se on kymmenkertaistunut.
Kullan hinnan osalta Endomines voi vain nauttia maailman markkinahinnan myötuulesta tai kärsiä vastaisesta, mutta tuotantomäärät ovat sen omissa käsissä. Viime vuonna Pampalon kaivoksella tuotantomäärät laskivat neljännes neljännekseltä, mutta tämän vuoden alussa kaivos takoi tuotantoennätyksen, 5000 unssia kultaa.
Selitys sekä viimevuotiseen laskuun että alkuvuoden ennätykseen on sama: Endomines osti viime vuonna maanalaisen kaivoksen kaivostoiminnan aiemmin sitä harjoittaneelta alihankkijalta.
”Suurin osa henkilöstöstä siirtyi meille, mutta kaikki eivät siirtyneet. Rekrytoimme uusia ihmisiä, ja se oli yllättävän vaikeaa. Huomasimme myös, että osa laitteista ei ollut ihan priimakunnossa”, Vyhtinen kertoo. ”Ostimme kolme uutta laitetta saman tien ja vaihdoimme kaivoksen johdon. Joulukuussa se kääntyi.”
Grillillä Kari Vyhtinen kertoo muun muassa Endominesin historian suurimmasta kairaushankkeesta, jolla kultavarantojen määrä on tarkoitus nostaa miljoonan unssin paremmalle puolelle, ja suunnitelmista laajentaa kaivostuotantoa merkittävästi. Kuinka hanke rahoitetaan? Entä mikä on kultaoraakkelin arvio kullan hintakehityksestä seuraavan vuoden aikana?
Yhteistyössä: Endomines
Kari Vyhtinen Grillillä 5.6.2024:
https://open.spotify.com/episode/7p1o3IXj2x5tfvYd0q16IT?si=72rPEspuTcSdiOUrZnWpqw
Kari Vyhtinen Grillillä 23.4.2025:
https://open.spotify.com/episode/0sDEwbVw1gVAkVQFQ9Wj5w?si=Zu7Tnh4RQC-n7bx4QJVGjQ
#98. Johtavaksi varainhoitajaksi, Aktian Anssi Huhta?
Aktia pyrkii kehittymään ”ainutlaatuiseksi, johtavaksi varainhoitajaksi, jolla on vahvat juuret pankkiliiketoiminnassa”.Juurien vahvuus on ilmeinen: Aktian edeltäjistä Helsingin Säästöpankki perustettiin …
Notes de l’épisode
Aktia pyrkii kehittymään ”ainutlaatuiseksi, johtavaksi varainhoitajaksi, jolla on vahvat juuret pankkiliiketoiminnassa”.
Juurien vahvuus on ilmeinen: Aktian edeltäjistä Helsingin Säästöpankki perustettiin huhtikuussa 1826, siis kaksisataa vuotta sitten. Mutta mitä tarkoittaa ”johtava” varainhoidosta puhuttaessa? Pääomilla mitattuna Aktia on kaukana suurimmista.
”Olemme suuntaa näyttävä niillä tuotealueilla ja toiminnoilla, joissa haluamme olla”, Aktian toimitusjohtaja Anssi Huhta määrittelee Karon Grillissä.
”Esimerkiksi korkovarainhoidossa olemme mielestämme jopa Euroopassa johtavia toimijoita. Haluamme pitää position ja viedä sitä maailmalle.”
Aktian keihäänkärkiä ovat ainakin kehittyvien markkinoiden ja frontier-markkinoiden paikallisvaluuttaisiin valtionlainoihin sijoittavat tuotteet. Huhta kertoo, että kehitteillä on myös muutama uusi aihio, siis rahastotuote.
Kasvua haetaan erityisesti Keski-Euroopasta.
”Meillä on jo nyt kolmisenkymmentä saksalaista instituutiota asiakkaana. Määrää on vakaa tarkoitus kasvattaa merkittävästi.”
Asiakkaina on esimerkiksi eläkekassoja, jatkossa kasvua haetaan esimerkiksi isommista family officeista.
”Lisäksi on muutama erittäin mielenkiintoinen kohdejoukko, joita mietimme. Esimerkiksi säästöpankkikenttä on Keski-Euroopassa todella iso. Lähestymme heitäkin suoraan", Huhta kertoo.
Yhteistyössä: Aktia
0:00 Alku
2:02 "Johtava" varainhoitaja?
5:01 Kansainvälinen kasvu
14:22 Kilpailu Suomen henkilöasiakkaista
22:15 Salkunhoito- ja kohdemarkkinariski
30:20 Korkokate
40:00 Sinappi
41:00 Tuomio
#97. Edessä kuparinhohtoinen tulevaisuus, Metson Sami Takaluoma?
Maailma sähköistyy. Sähkön siirtämisessä kupari on ylivertainen. Metso on maailman ykkönen kuparin sulatuksessa ja muissa kaivos- ja jalostusprosesseissa.Siihen nähden, kuinka kuparista tulevaisuutta …
Notes de l’épisode
Maailma sähköistyy. Sähkön siirtämisessä kupari on ylivertainen. Metso on maailman ykkönen kuparin sulatuksessa ja muissa kaivos- ja jalostusprosesseissa.
Siihen nähden, kuinka kuparista tulevaisuutta markkina-arviot maalailevat, investoinnit kuparikaivoksiin ovat olleet maltillisia. Miksi kauppa ei käy kiivaammin, Metson toimitusjohtaja Sami Takaluoma?
Syitä on monia. Monimutkaistunut geopoliittinen tilanne vaikeuttaa kaivosyhtiöiden päätöstä siitä, mitä valtausta ne lähtevät kehittämään seuraavaksi. Sami Takaluoma nostaa esiin myös sen, että viime vuonna kaivosyhtiöt neuvottelivat poikkeuksellisen aktiivisesti yritysjärjestelyistä. Jos yritysosto tai myytäväksi tuleminen on akuutisti pöydällä, katsotaan se kortti ennen kuin tehdään satojen miljoonien eurojen investointeja.
Logiikkaan kuuluu, että sitten kun todella alkaa tapahtua, todella alkaa tapahtua.
”On hyvin epäedullista olla investointisyklin viimeisenä. On hyvä olla ’first follower’”, Takaluoma kuvailee investointisyklin piirteitä. ”Kukaan ei halua olla se, joka tulee mukaan kolmen vuoden päästä, kun sykli on jo vähän mennyt ja muut alkavat saada uutta kapasiteettia käyttöön.”
Metso pyrkii uudessa strategiassaan kasvattamaan jälkimarkkinaliiketoiminnan osuutta. Samalla yhtiö nosti kannattavuustavoitettaan: Metso tavoittelee yli 18 prosentin oikaistua EBITA-kannattavuutta vuoden 2028 loppuun mennessä. Segmenttikohtaisesti Mineraaleille on asetettu 20 prosentin ja Kivenmurskaukselle 17 prosentin kannattavuustavoite.
Segmenttien kannattavuusero korreloi jälkimarkkinatoimintojen osuuden kanssa. Viime vuonna Mineraalien liikevaihdosta 60 prosenttia tuli jälkimarkkinoilta eli huollosta, varaosista, kulutusosista, modernisoinnista ja digitaalisista palveluista. Kivenmurskauksessa niiden osuus oli kolmannes.
Metson ja Outotecin yhdistymisen jälkeen Metso on kyennyt parantamaan kannattavuuttaan selvästi, vaikka viime vuonna oikaistu EBITA laski vajaaseen 16 prosenttiin. Grillillä Sami Takaluoma kertoo, kuinka kannattavuutta kohotetaan.
Yhteistyössä: Metso
Metson edellinen toimitusjohtaja Pekka Vauramo vieraili Grillillä elokuussa 2024:https://open.spotify.com/embed-podcast/episode/3vPY7l4NqpX21TKjtNQehV
0:00 Alku
04:17 Tuloutuskäytännöt ja riskienhallinta
09:30 Jälkimarkkinat
15:20 Mineraalit-liiketoiminta
18:26 Kupari
32:20 Kriittiset mineraalit
47:37 Kivenmurskaus-liiketoiminta
1:01:07 Sinappi
1:03:31 Tuomio
#96. Kannattaako listautumisiin osallistua?
Kun yhtiö laskee liikkeelle ja myy sijoittajille kerralla paljon osakkeitaan tai vanhat omistajat muuttavat omistamiaan osakkeita rahaksi, kaupankäyntitilanteessa vallitsee ostajan markkina. Se tarkoittaa, että …
Notes de l’épisode
Kun yhtiö laskee liikkeelle ja myy sijoittajille kerralla paljon osakkeitaan tai vanhat omistajat muuttavat omistamiaan osakkeita rahaksi, kaupankäyntitilanteessa vallitsee ostajan markkina. Se tarkoittaa, että hinnan pitää joustaa: osakkeita merkitseville tai ostajille osakkeen hinnan tulee olla alhaisempi kuin sen ”käypä hinta”.
Tämä kysynnän ja tarjonnan laista johdettu sääntö tuntuu pätevän listautumisissa keskimäärin varsin hyvin. Floridan yliopiston professori emeritus Jay Ritter on tilastoinut kaikki yhdysvaltalaiset listautumiset 1980-luvun alusta nykypäivään. Pitkälti yli 9000 listautumista sisältävän aineiston viesti on selvä: listautuvan yhtiön osakekurssi ensimmäisen kaupankäyntipäivän päätteeksi tapaa yleensä olla selvästi listautumishintaa korkeampi.
Ritterin data osoittaa, että ensimmäisen päivän nousu on ollut keskimäärin 19 prosenttia.
Toinen vahva tilastollinen havainto Yhdysvaltain IPO-markkinoista on, että ensimmmäisen pörssipäivän kurssista laskettuna kolmen vuotta eteenpäin uudet pörssiyhtiöt ovat hävinneet selvästi yleiselle markkinakehitykselle.
Helsingissä ensimmäisen päivän nousut ovat viime vuosina olleet pienempiä.
Mitä tilastot ja tutkimukset kertovat listautumisista? Historiahavainnot asettavat selvän peruspelikirjan listautumisanteihin ja -myynteihin osallistumista harkitsevalle.
Jay R. Ritterin IPO-tilastot:
https://site.warrington.ufl.edu/ritter/files/IPO-Statistics.pdf
Joonas Kansikkaan kandidaatintutkielma 2021:
Taneli Vahteran diplomityö 2023:
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/150807/VahteraTaneli.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Kauppalehti marraskuu 2025:
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a/4d011924-04a8-4bca-b165-1242714eef80
#95. Miljoonat sileäksi, Vesa Puttonen!
”Muuntautuminen muurahaisesta heinäsirkaksi ei todellakaan ole mikään helppo asia, mutta kun sitä nyt on jonkin aikaa opetellut, niin kyllähän se tanssiminen ja lauleskelukin tuntuu ihan hyvältä”, rahoituksen …
Notes de l’épisode
”Muuntautuminen muurahaisesta heinäsirkaksi ei todellakaan ole mikään helppo asia, mutta kun sitä nyt on jonkin aikaa opetellut, niin kyllähän se tanssiminen ja lauleskelukin tuntuu ihan hyvältä”, rahoituksen professori Vesa Puttonen sanoo.
Hän viittaa siihen, että viime vuosina hän on pyrkinyt aktiivisesti muuttamaan rahankäyttöään. Sen sijaan että varallisuutta pitäisi kaiken aikaa kartuttaa, hän on ottanut ohjelmalliseksi tehtäväksi rahan kuluttamisen ja laatinut itselleen kulutusbudjetin samalla tavalla kuin säästäjiä neuvotaan budjetoimaan säästöt.
”Vuoden lopussa olen tyytyväinen, kun olen saanut kulutusbudjettini täyteen.”
Kulutusmoodiin siirtyminen ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö Puttonen tavoittelisi sijoituksillaan tuottoa. Sehän on ikään kuin sijoituspelin idea.
”On tavattoman mielenkiintoista seurata, mitä yrityksissä tapahtuu. Miten hyvältä tuntuukaan, kun onnistuu jossain sijoituksessa! Sillä, laskeeko sijoitussalkku tänään 10 prosenttia, ei ole mitään merkitystä elämääni nyt eikä tulevaisuudessa.”
Grillillä puhutaan myös sijoitusmaailman ajankohtaisista ilmiöistä kuten markkinoiden muuttumisesta vähemmän tehokkaiksi. Vesa Puttonen kertoo myös, miksi on sijoittanut F-Secureen ja miksi vähentänyt omistustaan Eagle Filtersissä.
Jaksosta selviää myös someyleisöä kuohuttanut kysymys: Miksi juuri ED-energiajuoma on rahoituksen professorin suosikki?
MAINOS: OtavaVesa Puttosen uutuuskirja Miten miljoona hankitaan ja kulutetaan (Otava, 2026) Grillin kantiksille 25 eurolla (+ postikulut) Otavan verkkokaupasta koodilla "Grilli25".
https://otava.kauppakv.fi/sivu/tuote/miten-miljoona-hankitaan-ja-kulutetaan/5486856
Vesa Puttosen vierailu Grillillä tammikuussa 2024:
https://youtu.be/7nZ5msZDQow
Cliff Asness: "The Less-Efficient-Market Hypothesis”:
https://www.aqr.com/Insights/Perspectives/The-Less-Efficient-Market-Hypothesis
Voici les 40 derniers épisodes sur 135. Les épisodes plus anciens se trouvent dans le flux du podcast.
Podcasts similaires
Plus de podcasts : Affaires
C’est votre podcast ?
Confirmez-le avec une entrée dans votre flux : vous recevez ici un code, vous l’ajoutez comme podcast:txt dans le canal de votre flux, et nous le vérifions. Votre podcast apparaît ensuite comme « vérifié » sur SoundNode.