Murremyytin murtajat
- Folgen
- 57
- Erscheint
- unregelmäßig
- Letzte Folge
- 5. Nov. 2026
Über den Podcast
Tässä podcast-sarjassa käsitellään tutkimuspohjaista tietoa puhuttuun kieleen liittyvistä ilmiöistä ja asenteista. Nostamme esiin erityisesti sellaisia aiheita, joissa tutkimustieto on vastoin yleisiä käsityksiä tai tuo esiin jotain yllättävää. Murreasioiden ohella käsittelemme muitakin puhutun suomen ilmiöitä ja toisinaan myös muita Suomessa puhuttavia kieliä. Etsimme vastauksia siihen, miten Suomi puhuu ja miten se ajattelee puhuvansa.
Folgen 57
#57: Hei, moi ja päivää vai hej, hejsan ja goddag? Suomen- ja ruotsinkieliset tervehdykset suurennuslasin alla
Millaisia havaintoja suomen- ja ruotsinkielisillä on toistensa tervehdyssanoista? Entä mitä sanoja todellisissa asiointitilanteissa käytetään? Voiko tervehdyksen perusteellaennustaa, kummalla kielellä asiakas …
Shownotes
Millaisia havaintoja suomen- ja ruotsinkielisillä on toistensa tervehdyssanoista? Entä mitä sanoja todellisissa asiointitilanteissa käytetään? Voiko tervehdyksen perusteellaennustaa, kummalla kielellä asiakas haluaa palvelua? Mm. näihin kysymyksiin ovat vastaamassa tutkijat Anu Rouhikoski ja Eveliina Tolvanen Turun yliopistosta.
#56 Tervehtiminen ihmisen ja tekoälypoliitikon vuorovaikutuksessa
Kumpi mukautuu kumpaan, kun ihminen ja tekoälyllä luotu presidentinvaaliehdokas käyvät juttusille? Entä millaista uutta ihmisen ja kielimallin vuorovaikutuksesta saadaan esiin, kun tekoälyinsinööri ja …
Shownotes
Kumpi mukautuu kumpaan, kun ihminen ja tekoälyllä luotu presidentinvaaliehdokas käyvät juttusille? Entä millaista uutta ihmisen ja kielimallin vuorovaikutuksesta saadaan esiin, kun tekoälyinsinööri ja vuorovaikutuksen tutkija ryhtyvät tutkimusyhteistyöhön? Soveltavan kielitieteen yliopistonlehtori Riikka Nissi Jyväskylän yliopistosta ja ohjelmistotekniikan professori Pekka Abrahamsson Tampereen yliopistosta Johannan haastateltavana.
#55: Kiroilua sodan ja rauhan rintamilla - suomalaisen kirosanaston muuttumisesta sota-ajalta nykypäiviin
Kiroilu on kautta aikain ollut paheksuttua, silti kiroiltu on aina. Miksi ihmiset kiroilevat? Onko “vittu” erityisesti nykypolville ominainen voimasana? Miten kiroilu on Suomessa muuttunut? Näihin kysymyksiin …
Shownotes
Kiroilu on kautta aikain ollut paheksuttua, silti kiroiltu on aina. Miksi ihmiset kiroilevat? Onko “vittu” erityisesti nykypolville ominainen voimasana? Miten kiroilu on Suomessa muuttunut? Näihin kysymyksiin saadaan vastauksia väitöstutkimustaan työstävältä Helmi Riihoselta, joka on pureutunut kirosanastoon ja siinä ilmenevään suosionvaihteluun kahtena eri aikakautena ja kahdessa erilaisessa aineistossa: sota-ajan kirjeenvaihdossa 1930 - 40-luvuilla ja Suomi24-verkkokeskustelussa vuonna 2020.
#54: Yksikielisyyden vääristymä ja monikieliset koulut
Länsimaisissa yhteiskunnissa, myös Suomessa, on usein vallalla yksikielisyyden normi, johon liittyy ajatus kielten erillisyydestä ja erillään pitämisestä. Tämä normi on ohjannut koulua ja tutkimustakin. Miltä …
Shownotes
Länsimaisissa yhteiskunnissa, myös Suomessa, on usein vallalla yksikielisyyden normi, johon liittyy ajatus kielten erillisyydestä ja erillään pitämisestä. Tämä normi on ohjannut koulua ja tutkimustakin. Miltä tämä käsitys näyttää uusimman tutkimustiedon valossa? Millaisin keinoin monikielisyys on mahdollista nostaa kouluyhteisön voimavaraksi? Entä millaisilla käsitteillä monikielisyyttä voi kuvata? Mm. näihin kysymyksiin on vastaamassa helsinkiläiskoulujen monikielisyyttä pitkään tutkinut Heini Lehtonen Helsingin yliopistosta.
#53: Sanovat syntaksiksi – suomen murteiden lauserakenteet tutkimuksen kohteena
Suomen murteiden tutkimuksessa on keskitytty ensisijaisesti äänne- ja muotopiirteisiin (esim. talossa, talosa vai talos) sekä sanastoon. Paljon vähemmälle ovat jääneet lausetason ilmiöt, kuten erilaiset …
Shownotes
Suomen murteiden tutkimuksessa on keskitytty ensisijaisesti äänne- ja muotopiirteisiin (esim. talossa, talosa vai talos) sekä sanastoon. Paljon vähemmälle ovat jääneet lausetason ilmiöt, kuten erilaiset kysymykset ja verbinmuodot. Tässä jaksossa esitellään uunituoretta tutkimusta, jossa vanhoista murrehaastatteluista on tarkasteltu nimenomaan lausetason ilmiöitä. Esillä ovat esimerkiksi uudenlaisten digitaalisten aineistojen mahdollisuudet ja murrehaastattelu vuorovaikutustilanteena. Hannan haastateltavana ovat Sanovat syntaksiksi -teoksen toimittajatHannele Forsberg ja Milla Uusitupa Itä-Suomen yliopistosta.
#52: Turun kielimaisemaa tutkimassa
Minkä tahansa suomalaisen kaupungin katukuvassa voi nähdämuitakin kieliä kuin suomea, mutta Turun kielimaisema on erityisen kiinnostava kaupungin pitkän historian ja kansainvälisen asukaskunnan vuoksi …
Shownotes
Minkä tahansa suomalaisen kaupungin katukuvassa voi nähdämuitakin kieliä kuin suomea, mutta Turun kielimaisema on erityisen kiinnostava kaupungin pitkän historian ja kansainvälisen asukaskunnan vuoksi. Millainen rooli 2020-luvun Turussa on latinalla, espanjalla ja suomen murteilla? Millaisissa tehtävissä käytetään – ja jätetään käyttämättä – kaupungin toista virallista kieltä ruotsia? Entä miten tutkiakielimaisemasta löytyvää loukkaavaa kielenkäyttöä, ja miten kielillä leikitellään yritysten nimissä? Muun muassa näistä kysymyksistä ovat keskustelemassa tuoreenartikkelikokoelman tekijät Tommi Kurki ja Hanna Lantto, jotka työskentelevät yliopistonlehtoreina Turun yliopistossa.
#51: Suomen kieli bostoninsuomalaisten arjessa
Suomen kielen rooli ulkosuomalaisten arjessa on monella tavalla dynaaminen. Tämä ilmenee Iida Röksän tuoreesta, Tampereen yliopistossa hyväksytystä maisterintutkielmasta, jossa selvitettiin bostoninsuomalaisten …
Shownotes
Suomen kielen rooli ulkosuomalaisten arjessa on monella tavalla dynaaminen. Tämä ilmenee Iida Röksän tuoreesta, Tampereen yliopistossa hyväksytystä maisterintutkielmasta, jossa selvitettiin bostoninsuomalaisten kokemuksia ja käsityksiä suomen kielestä osana arkeaan. Viestintäteknologia on mullistanut mahdollisuudet suomenkieliseen kanssakäymiseen. Miten eri ikäluokkia edustavat korkeakoulutetut bostoninsuomalaiset kuvaavat suomen kielen roolia elämässään? Mitä he ajattelevat kielten sekoittamisesta? Entä millaisia - useitakin - myyttejä tutkimus murtaa?
#50: Ollaanko savolaisstereotypiasta pääsemättömissä? Savon murre näyttelijän työssä ja yleisön odotuksissa
Miten näyttelijäntaiteessa voidaan työstää heimostereotypioita? Onko näyttämöllä savoa puhuvaa hahmoa mahdollista ottaa katsomossa vakavasti? Muun muassa näistä kysymyksistä ovat Johannan kanssa keskustelemassa …
Shownotes
Miten näyttelijäntaiteessa voidaan työstää heimostereotypioita? Onko näyttämöllä savoa puhuvaa hahmoa mahdollista ottaa katsomossa vakavasti? Muun muassa näistä kysymyksistä ovat Johannan kanssa keskustelemassa näyttelijä Santeri Niskanen Kuopion kaupunginteatterista ja näyttelijäntaiteen yliopistonlehtori Tiina Syrjä Tampereen yliopistosta. Puheena on kolmikon yhteinen tutkimusprojekti, jossa näyttelijäntaiteellisia ja sosiolingvistisiä lähestymistapoja tuotiin yhteen topeliaanisen heimostereotypian tutkimiseksi ja ravistelemiseksi.
#49: Millaisia käsityksiä itäsuomalaisilla on luokan ja tilanteisen vaihtelun suhteesta?
KIVELI-hankkeessa on tutkittu viime vuosina itäsuomalaistenkäsityksiä yhteiskuntaluokan ja kielenkäytön suhteesta. Tässä jaksossa pureudutaan aiheeseen eri tilanteisiin liittyvän kielenkäytön kautta. Miten …
Shownotes
KIVELI-hankkeessa on tutkittu viime vuosina itäsuomalaistenkäsityksiä yhteiskuntaluokan ja kielenkäytön suhteesta. Tässä jaksossa pureudutaan aiheeseen eri tilanteisiin liittyvän kielenkäytön kautta. Miten luokan uskotaan vaikuttavan siihen, millaista puhetapaa käytetään eri tilanteissa? Millaisia eroja ylempiin ja alempiin luokkien välillä uskotaan olevan? Millaisia mielipiteitä herättävät esimerkiksi kirjakielen taimurteen käyttö tai kiroilu? Näitä kysymyksiä on tarkastellut pro gradu -tutkielmassaan tuore suomen kielen maisteri Sinja Ylisiurua, joka kertoo työnsä tulosten ohessa myös hieman erilaisesta opinto- ja urapolustaan.
#48: Miuta, miuva ja muut miut - Ylen massakyselyn antia tutkimassa
Miten omalla paikkakunnallasi sanotaan ”minä”? Entä ”minua”? Mm. tällaisia asioita Yle kyseli suomalaisilta syksyllä 2022 ja sai peräti noin 70 000 vastausta. Siitä, mitä kysely paljastaa erityisesti …
Shownotes
Miten omalla paikkakunnallasi sanotaan ”minä”? Entä ”minua”? Mm. tällaisia asioita Yle kyseli suomalaisilta syksyllä 2022 ja sai peräti noin 70 000 vastausta. Siitä, mitä kysely paljastaa erityisesti miu-alkuisiin partitiivimuotoihin liittyvistä käsityksistä, on kertomassa suomen kielenmaisteri Elina Kurttio Itä-Suomen yliopistosta. Missä erilaisia miu-alkuisia muotoja vastaajien mukaan käytetään, ja millaisia muotoja ne saavat rinnalleen? Entä millaisia havaintoja vastaajilla on eri-ikäisten pronominien käytöstä, jamiten esimerkiksi miuta- ja minnuu-muotojen levikit heidänmukaansa asettuvat? Esiin nousevat myös vähemmän tunnetut ja uudet murremuodot, joita kyselyn valmiissa vaihtoehdoissa ei ollut osattu huomioida mutta joista vastaajat silti raportoivat.
#47: Puheen ymmärtäminen ja ymmärrettävyys maahanmuuttaneen lääkärin vastaanotolla
Saadakseen laillistuksen Suomessa lääkäriltä vaaditaan riittävä kotimaisen kielen taito. Suomea toisena kielenä puhuvien lääkärien puhekielen ymmärtämisestä ja ymmärrettävyydestä väitellyt tutkiva opettaja …
Shownotes
Saadakseen laillistuksen Suomessa lääkäriltä vaaditaan riittävä kotimaisen kielen taito. Suomea toisena kielenä puhuvien lääkärien puhekielen ymmärtämisestä ja ymmärrettävyydestä väitellyt tutkiva opettaja Taina Pitkänen Tampereen yliopistosta kertoo, millaisia ymmärtämisen ongelmia lääkärin ja potilaan välillä voi olla ja mitä nuo ongelmat kertovat kielitaidon riittävyydestä. Samalla selviää, miten myös potilaan vuorovaikutustaidot vastaanotolla voivat tukea lääkäriä tämän työssä. Haastattelijana Johanna Vaattovaara.
Kieli ja yhteiskuntaluokka – suomenruotsalaisten käsityksiä luokkasidonnaisista kielenilmiöistä
Osa suomalaisista olettaa, että kaikki suomenruotsalaisetkuuluvat yläluokkaan ja puhuvat keskenään samalla tavalla, mutta millaisia mielikuvia ja käsityksiä suomenruotsalaisilla itsellään on kielenkäytön ja …
Shownotes
Osa suomalaisista olettaa, että kaikki suomenruotsalaisetkuuluvat yläluokkaan ja puhuvat keskenään samalla tavalla, mutta millaisia mielikuvia ja käsityksiä suomenruotsalaisilla itsellään on kielenkäytön ja yhteiskuntaluokan suhteesta? Liittävätkö he joitakin kielen ilmiöitä ylempiin tai alempiin luokkiin? Entä miten tulkinnat puhujan alueellisesta jasosiaalisesta taustasta liittyvät toisiinsa? Mm. näihin kysymyksiin ovat vastaamassa prof. Saara Haapamäki ja post doc -tutkija Sarah Wikner Åbo Akademista. He myös kertovat, millaisin menetelmin he ovat näitä kysymyksiä lähestyneet ja miksi.
#45: Puhekielen muutos kielenkäyttäjien käsityksissä ja populaarimusiikin lyriikoissa
Kieli elää ja muuttuu kaiken aikaa. Helpointa on havaita sanaston muutoksia, mutta millaisia muutoksia voidaan todentaa kielen rakenteiden tasolla? Kielen muuttumista voidaan tutkia eri menetelmin ja …
Shownotes
Kieli elää ja muuttuu kaiken aikaa. Helpointa on havaita sanaston muutoksia, mutta millaisia muutoksia voidaan todentaa kielen rakenteiden tasolla? Kielen muuttumista voidaan tutkia eri menetelmin ja monentyyppisistä aineistoista. Tässä jaksossa tarkastellaan tuloksia, jotka valottavat 1970-luvun ja 2020-luvun laululyriikoissa ilmeneviä puhekielisyyksiä sekä sitä, miten lukiolaiset eri puolilta Suomea raportoivat omasta kielenkäytöstään. Johannan haastateltavina suomen kielen maisterintutkielmaa populaarimusiikin lyriikoista viimeistelevä Aino Suikkanen ja akatemiatutkija Olli Kuparinen Tampereen yliopistosta.
#44: Arabian opetusta Suomessa: kirjoitettu standardi ja puhutut murteet
Miten ja mitä arabiaa opetetaan Suomen peruskouluissa? Millaiset kieli-ideologiat opetusta ohjaavat? Haastateltavana on väitöskirjatutkija Mikko Lehikoinen Helsingin yliopistosta, joka kertoo arabia omana …
Shownotes
Miten ja mitä arabiaa opetetaan Suomen peruskouluissa? Millaiset kieli-ideologiat opetusta ohjaavat? Haastateltavana on väitöskirjatutkija Mikko Lehikoinen Helsingin yliopistosta, joka kertoo arabia omana äidinkielenä -opetusta koskevasta tutkimuksestaan. Haastattelussa pohditaan myös muun muassa sitä, mikä arabian opetusta koskevissa havainnoissa pätee yleisemminkin kielten opetukseen ja mitä S2-opettajan olisi hyvä tietää arabiankielisistä oppilaista.#43: s-ääntämys suomalaisen koulutusjärjestelmän rattaissa - miksi normiriemu valtasi meidät?
Suomen kielessä s:n voi ääntää kuinka vain ja tulla ymmärretyksi. Kielijärjestelmän näkökulmasta s onkin suomessa periaatteessa vapaassa vaihtelussa. 1800-luvun kansallismielisyyden myötä meitä ohjattiin …
Shownotes
Suomen kielessä s:n voi ääntää kuinka vain ja tulla ymmärretyksi. Kielijärjestelmän näkökulmasta s onkin suomessa periaatteessa vapaassa vaihtelussa. 1800-luvun kansallismielisyyden myötä meitä ohjattiin kuitenkin sadan vuoden ajan pitämään yhdenlaisia ässiä oikeanlaisina ja toisenlaisia vääränlaisina. Millä tavalla tämä käytänne koulutusjärjestelmän puitteissa vakiintui ja jatkui pitkään? Entä olemmeko vapautuneet kielellisestä purismista vieläkään? Kieli-ideologisen historiamme äärellä Johannan kanssa dosentit Mia Halonen ja Taina Saarinen.
#42: Miltä näyttää suomen kielen tila ja tulevaisuus?
Onko suomen kielen asema vaarassa? Mitkä ovat sen suurimmat uhat ja miten niitä voidaan torjua? Onko tekoälystä suomen kielen pelastajaksi? Miten maahanmuuttajat pääsisivät paremmin osallisiksi suomalaisesta …
Shownotes
Onko suomen kielen asema vaarassa? Mitkä ovat sen suurimmat uhat ja miten niitä voidaan torjua? Onko tekoälystä suomen kielen pelastajaksi? Miten maahanmuuttajat pääsisivät paremmin osallisiksi suomalaisesta yhteiskunnasta. Mm. näistä kysymyksistä on keskustelemassa prof. Tiina Onikki-Rantajääskö, joka on vastikään laatinut oikeusministeriön pyynnöstä laajan selvityksen suomen kielen tilasta.
#41: Muokkautuva suomen kieli, helsinkiläistyvä kaakkoismurre? Näkymiä suomen kielen ja paikallismurteen muuttumiseen kyselytutkimusten keinoin
Miten eri-ikäiset suomalaiset kuvaavat suhdettaan suomen kieleen ja sen yleiskielen normeihin? Piittaavatko nuoret vähemmän suomen kielen tulevaisuudesta kuin vanhemmat sukupolvet? Entä miten …
Shownotes
Miten eri-ikäiset suomalaiset kuvaavat suhdettaan suomen kieleen ja sen yleiskielen normeihin? Piittaavatko nuoret vähemmän suomen kielen tulevaisuudesta kuin vanhemmat sukupolvet? Entä miten lappeenrantalaislukiolaiset hahmottavat paikallista puhetapaa ja murteen muuttumista? Suomen kielen ja kaakkoismurteen muutosnäkymistä kertomassa tuoreiden, kyselymenetelmiin pohjanneiden tutkielmiensa pohjalta Tampereen yliopiston suomen kielen maisterit Aino Lyijynen ja Timo Fagerholm.
#40: Näkymiä suomalaisen sosiolingvistiikan historiaan, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen – Pirkko Nuolijärvi 75 vuotta
Millaisia muutoksia suomalaisessa variaationtutkimuksessa on tapahtunut viime vuosikymmeninä? Mitkä kielipoliittiset kysymykset polttelevat juuri nyt? Mihin aloittelevan tutkijan kannattaa panostaa? Mm. näihin …
Shownotes
Millaisia muutoksia suomalaisessa variaationtutkimuksessa on tapahtunut viime vuosikymmeninä? Mitkä kielipoliittiset kysymykset polttelevat juuri nyt? Mihin aloittelevan tutkijan kannattaa panostaa? Mm. näihin kysymyksiin on vastaamassa yksi suomalaisen sosiolingvistiikan pioneereista, professori emerita Pirkko Nuolijärvi, joka kertoo myös tutkijan polulleen osuneista sattumuksista ja oman uransa kohokohdista.
#39: Lukiolaiset kanssatutkijoina: Kielitiede-TET osallistuvan tutkimuksen kokeiluna
Kansalaistiede on nousussa tutkimuksen kehittämiseksi ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen muotona. Mitä Arkisuomien kielitietoisuudet ja muutos -hankkeen osallistuvassa tutkimusympäristössä kanssatutkittiin …
Shownotes
Kansalaistiede on nousussa tutkimuksen kehittämiseksi ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen muotona. Mitä Arkisuomien kielitietoisuudet ja muutos -hankkeen osallistuvassa tutkimusympäristössä kanssatutkittiin ja mitä siitä opittiin? Kanssatutkimuskokemuksestaan kertomassa Elsa Oravakangas ja Daryna Sokolska Euran lukiosta sekä opiskelija-avustajat Havu Kuusinen ja Oona Helistö Tampereen yliopistosta. Haastattelijana hankkeen johtajan ja kanssatutkijan roolissa Johanna Vaattovaara.
#38: Kirjoitettuna brutaali mää, epäoululainen mä ja maskuliininen meikä. Oululaisten mielikuvia Oulussa käytettävistä pronomineista
Miten Oulussa sanotaan ’minä’? Mitä oululaiset itse ajattelevat tästä? Suomalaisten käsityksiä oman asuinpaikan pronomineista selvitettiin laajalla Ylen kyselyllä syksyllä 2022. Nyt kyselyn tuloksia on …
Shownotes
Miten Oulussa sanotaan ’minä’? Mitä oululaiset itse ajattelevat tästä? Suomalaisten käsityksiä oman asuinpaikan pronomineista selvitettiin laajalla Ylen kyselyllä syksyllä 2022. Nyt kyselyn tuloksia on analysoitu tarkemmin Oulun osalta. Mikä asema on Oulun murteeseen vanhastaan liitetyillä minä- ja mää-muodoilla? Entä mitä mieltä oululaiset ovat mä- ja mie-pronomineista tai pronominien sijasta käytetystä meikä-sanasta? Mm. näihin kysymyksiin vastaamassa Itä-Suomen ylipiston opiskelijat Maiju Isopahkala, Svea Kentz, Tuomas Partanen ja Martta Sinettä tutkimustensa pohjalta.
#37: Murteet ja muut puhekielet monikielisten suomalaisten puhumina ja kokemina
Miten monikielisten puhumaa suomea kannattaisi tutkia? Miten muualla kuin Suomessa syntynyt ymmärtää tai puhuu suomen murteita? Mm. näitä asioita on tutkittu viime aikoina Sata suomalaista kielellistä …
Shownotes
Miten monikielisten puhumaa suomea kannattaisi tutkia? Miten muualla kuin Suomessa syntynyt ymmärtää tai puhuu suomen murteita? Mm. näitä asioita on tutkittu viime aikoina Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa -hankkeen haastatteluista. Tutkimuksistaan ovat kertomassa tutkijat Kaarina Hippi ja Pirkko Nuolijärvi.
#36: Monikielisesti töissä - työyhteisöt suomen kielen oppimisen tukijoina
Kansainvälinen työvoima Suomessa lisääntyy. Miten työyhteisöjen kannattaa tilanteessa luovia? Millaisin askelin erilaiset monikulttuuriset ja -kieliset työyhteisöt voivat hyvin? Entä mikä on avain siihen, että …
Shownotes
Kansainvälinen työvoima Suomessa lisääntyy. Miten työyhteisöjen kannattaa tilanteessa luovia? Millaisin askelin erilaiset monikulttuuriset ja -kieliset työyhteisöt voivat hyvin? Entä mikä on avain siihen, että ravintolatkin palvelisivat suomeksi? Monikielisten työyhteisöjen opastamisen äärellä aiheen asiantuntijat Salla Kurhila ja Johanna Komppa Helsingin yliopistosta.
#35: Ovatko suomalaiset epäkohteliaita?
Mitä kohteliaisuudella oikeastaan tarkoitetaan, ja miten sitä voi tutkia? Entä miten kohteliaisuusnormit ovat muuttuneet? Mm. näihin kysymyksiin on vastaamassa ranskan kielen apulaisprofessori Johanna Isosävi …
Shownotes
Mitä kohteliaisuudella oikeastaan tarkoitetaan, ja miten sitä voi tutkia? Entä miten kohteliaisuusnormit ovat muuttuneet? Mm. näihin kysymyksiin on vastaamassa ranskan kielen apulaisprofessori Johanna Isosävi, joka on tutkinut suomalaista ja ranskalaista kohteliaisuutta. Haastattelussa pohditaan myös yhteiskuntaluokan ja kohteliaisuuden suhdetta sekä sitä, millaisena ranskalaiset näkevät suomalaisen kohteliaisuuden.
#34: Videoiden tekstitys maallikkotekstittäjien vastuulla - toteutuuko saavutettavuus?
Videoiden tekstitys on uuden digilain myötä langennut tietotyöläisten monimuotoiselle ammattikunnalle eikä ole enää vain tekstin ammattilaisten työsarkaa. Millaisia ovat eri aloja edustavien yliopistolaisten …
Shownotes
Videoiden tekstitys on uuden digilain myötä langennut tietotyöläisten monimuotoiselle ammattikunnalle eikä ole enää vain tekstin ammattilaisten työsarkaa. Millaisia ovat eri aloja edustavien yliopistolaisten tuottamat opetusvideoiden tekstitykset? Entä missä määrin ne täyttävät ohjelmatekstitysten ja siten saavutettavuuden laatukriteerit? Tuore väitöskirjatutkija Helmi Marttila kertoo aiheesta hiljattain palkitun pro gradu -tutkimuksensa pohjalta.
#33: Tuttua ja vierasta: karjalan kielen elvytystä ja kielikäsitysten tutkimusta
Miksi sukujuuriltaan täysin suomalainen tutkija haluaa toimia karjalan hyväksi? Miten uhanalaisen kielen elvytystyötä käytännössä tehdään? Mm. näistä teemoista keskustellaan suomen ja karjalan kielen …
Shownotes
Miksi sukujuuriltaan täysin suomalainen tutkija haluaa toimia karjalan hyväksi? Miten uhanalaisen kielen elvytystyötä käytännössä tehdään? Mm. näistä teemoista keskustellaan suomen ja karjalan kielen professorin Helka Riionheimon kanssa. Riionheimo kertoo myös karjalaa koskevasta tutkimuksestaan, jossa hän on tarkastellut karjalaa koskevia havaintoja ja käsityksiä kuuntelutestien avulla. Mitä tällaisella menetelmällä saadaan selville, ja millaisia erityishaasteita kielivähemmistön käsitysten tutkimuksessa on tullut eteen? Miksi tällaista tutkimusnäkökulmaa tarvitaan myös vähemmistökielen tutkimuksessa?
# 32 Hittoako damn tekee suomessa?
Miksi englantia sotketaan suomen sekaan? Onko se suomen kielelle uhka vai sittenkin jopa mahdollisuus? Mitä ‘damniä’ suomeen sekoittavat kielenkäyttäjät siitä ajattelevat? Entä ne, jotka kiistävät ’damniä’ itse …
Shownotes
Miksi englantia sotketaan suomen sekaan? Onko se suomen kielelle uhka vai sittenkin jopa mahdollisuus? Mitä ‘damniä’ suomeen sekoittavat kielenkäyttäjät siitä ajattelevat? Entä ne, jotka kiistävät ’damniä’ itse käyttävänsä?Aiheesta keskustelemassa sitä tutkineet Elizabeth Peterson ja Johanna Vaattovaara.
#31: Muistiinpanojen muokkausta, kinastelua ja kielimestareita – suomalaisen murteentutkimuksen historiaa penkomassa
Kenen puhe kelpaa tutkimuksen aineistoksi? Kuka saa määrätä murrerajoista ja millä perusteella? Miten aineiston keruutavat ja käsittelymenetelmät ovat muuttuneet vuosisatojen kuluessa? Mm. tällaisia kysymyksiä …
Shownotes
Kenen puhe kelpaa tutkimuksen aineistoksi? Kuka saa määrätä murrerajoista ja millä perusteella? Miten aineiston keruutavat ja käsittelymenetelmät ovat muuttuneet vuosisatojen kuluessa? Mm. tällaisia kysymyksiä on selvittänyt tuoreessa väitöskirjassaan post doc -tutkija Lotta Aarikka. Hän törmäsi tutkimuksessaan niin tutkijoiden kiihkeisiin väittelyihin, tekniikan kehityksen mukanaan tuomiin muutoksiin kuin vahvoihin kieli-ideologioihinkin. Haastattelussa keskustellaan myös tutkijan kielitajun roolista ja puhetilanteen määrittelystä.
#30: Viittomakielen myytit ja haaste kielikäsitykselle
Miten viittomakieliä tutkitaan? Onko niissä murteita? Entä miten viittomakieli haastaa niin maallikon kuin kielentutkijoidenkin piirissä yleistä kielikäsitystä? Viittomakielten olemusta ja niihin liittyviä …
Shownotes
Miten viittomakieliä tutkitaan? Onko niissä murteita? Entä miten viittomakieli haastaa niin maallikon kuin kielentutkijoidenkin piirissä yleistä kielikäsitystä?
Viittomakielten olemusta ja niihin liittyviä myyttejä valottaa suomalaisen viittomakielen professori Tommi Jantunen Jyväskylän yliopistosta.
#29: Murre poliitikon kielellisenä resurssina: tapaus Kurvinen
Arkadianmäki on täyttynyt juuri uusista kansanedustajista. Kuuluuko alueellinen tausta poliitikon puheesta? Millä tavalla ja millaisissa tilanteissa? Tätä on ministerinäkin toimineen Antti Kurvisen osalta …
Shownotes
Arkadianmäki on täyttynyt juuri uusista kansanedustajista. Kuuluuko alueellinen tausta poliitikon puheesta? Millä tavalla ja millaisissa tilanteissa? Tätä on ministerinäkin toimineen Antti Kurvisen osalta selvittänyt Sanna Pyykönen, joka kertoo tuoreesta suomen kielen pro gradu -tutkielmastaan.
#28: Uusia suuntia suomen kielen vaihtelun ja muutoksen tutkimuksessa
Murremyytinmurtajien toimittajat Hanna Lappalainen ja Johanna Vaattovaara asettuvat vaihteeksi haastateltavan rooliin kertomaan tuoreista tutkimushankkeistaan. Hannan hankkeessa selvitetään kielenkäytön ja …
Shownotes
Murremyytinmurtajien toimittajat Hanna Lappalainen ja Johanna Vaattovaara asettuvat vaihteeksi haastateltavan rooliin kertomaan tuoreista tutkimushankkeistaan. Hannan hankkeessa selvitetään kielenkäytön ja yhteiskuntaluokan välistä kytköstä, Johannan hankkeessa suomea ensimmäisenä tai myöhemmin opittuna kielenä käyttävien lähestymistapoja kielelliseen arkeensa. Jaksossa palataan myös pian 2 vuotta täyttävän podcastin syntyhistoriaan. Vierailevana haastattelijana tiedetoimittaja Mari Heikkilä.
Hier stehen die neuesten 40 von 57 Folgen. Ältere Folgen findest du im Feed des Podcasts.
Ähnliche Podcasts
Mehr Wissenschaft-Podcasts
Ist das dein Podcast?
Bestätige es mit einem Eintrag in deinem Feed: Du bekommst hier einen Code, trägst ihn als podcast:txt in den Kanal deines Feeds ein, und wir prüfen ihn. Danach steht dein Podcast als „verifiziert“ bei SoundNode.