Pinnan alle
- Episodes
- 45
- Released
- weekly
- Latest episode
- Nov 12, 2026
About the podcast
Pinnan alle on organisaatiodynamiikkaa ja työelämän psykologiaa käsittelevä podcast. Jaksoissa organisaatiopsykologit Marjukka Laurola ja Anna Lohman vievät tutkimusmatkalle johtamiseen ja ryhmädynamiikkaan liittyviin kiehtoviin teemoihin, joita työssään kohtaavat. Marjukka ja Anna uskovat siihen, että aito, oleellinen ja tärkeä syntyy spontaanisti tässä ja nyt - kuten myös tämän podcastin keskustelut ovat syntyneet. https://organisaatiopsykologit.fi
Episodes 45
44. Persoona vai ammattirooli - rajat työssä
Missä kulkee ammatillisen ja henkilökohtaisen raja? Kuinka paljon itsestään kannattaa jakaa asiakassuhteessa? Entä jos asiakkaan kanssa syntyy niin hyvä yhteys, että tästä voisi tulla ystävä? Tai työ kutsuu …
Show notes
Missä kulkee ammatillisen ja henkilökohtaisen raja? Kuinka paljon itsestään kannattaa jakaa asiakassuhteessa? Entä jos asiakkaan kanssa syntyy niin hyvä yhteys, että tästä voisi tulla ystävä? Tai työ kutsuu monelaisiin, ristikkäisiinkin rooleihin?
Tässä jaksossa pohditaan ammatillisia rajoja, henkilökohtaisuuden merkitystä ja sitä, mitä tapahtuu, kun ammatilliset roolit alkavat sekoittua. Mistä tunnistaa, milloin läheisyys palvelee asiakasta ja milloin jotain aivan muuta?
43. Työpaikan harmaalla alueella
Mitä tehdä, kun työntekijä toimii toistuvasti vastoin yhteisiä sopimuksia, mutta asiaan puuttuminen tuntuu vaikealta? Entä jos työkaveri hoitaa työnsä erinomaisesti, mutta suhtautuu muihin penseästi …
Show notes
Mitä tehdä, kun työntekijä toimii toistuvasti vastoin yhteisiä sopimuksia, mutta asiaan puuttuminen tuntuu vaikealta? Entä jos työkaveri hoitaa työnsä erinomaisesti, mutta suhtautuu muihin penseästi, piikittelee eikä osallistu yhteisiin asioihin?
Tässä jaksossa vastaamme kahteen kuulijakysymykseen, joista toinen tulee esihenkilöltä ja toinen kollegalta. Pohdimme työyhteisöelämän harmaita alueita: mikä on hyväksyttävää, mikä ei ja milloin on syytä puuttua? Entä miten löytää rohkeutta ottaa hankalat asiat puheeksi?
42. Kehityskeskustelu - kohtaamista vai pakkopullaa?
Kehityskeskustelu voi olla parhaimmillaan hyödyllinen pysähdys oleellisen äärelle, pahimmillaan väkinäistä pakkopullaa. Onko kehityskeskusteluissa oikeasti järkeä, ja milloin ne palvelevat tarkoitustaan?Tässä …
Show notes
Kehityskeskustelu voi olla parhaimmillaan hyödyllinen pysähdys oleellisen äärelle, pahimmillaan väkinäistä pakkopullaa. Onko kehityskeskusteluissa oikeasti järkeä, ja milloin ne palvelevat tarkoitustaan?
Tässä jaksossa pohdimme kehityskeskustelujen mielekkyyttä ja käytännön pulmia. Miten toimia, jos vastassa on pelkkää hiljaisuutta tai kysymysten kiertelyä? Entä kuinka rajata ja palauttaa keskustelu raiteilleen, jos kehityskeskustelu uhkaa muuttua terapiaistunnoksi?
Näitä kysymyksiä pohtivat organisaatiopsykologit Marjukka Laurola ja Anna Lohman (https://organisaatiopsykologit.fi).
41. Ihailun tarve ja pätemisen nälkä
Miksi muiden päteminen ärsyttää? Ja miksi ihmiset ylipäänsä joskus tuntevat tarvetta asettautua toisten yläpuolelle ja ihailun valokeilaan?Kauden ensimmäisessä jaksossa pohdimme voittajan tuntia, pätemisen …
Show notes
Miksi muiden päteminen ärsyttää? Ja miksi ihmiset ylipäänsä joskus tuntevat tarvetta asettautua toisten yläpuolelle ja ihailun valokeilaan?
Kauden ensimmäisessä jaksossa pohdimme voittajan tuntia, pätemisen tarvetta ja elämän suorittamista ihailun toivossa. Tutkailemme teemaa niin ilmiötasolla kuin omakohtaisestikin ja pohdimme, mikä kuorii itsestämme esiin pätijän ja ammattimulkeron.
Anna Lohman ja Marjukka Laurola ovat organisaatiopsykologeja, jotka työssään auttavat johtajia ja johtoryhmiä kehittämään itsetuntemusta ja yhteistyön laatua. https://organisaatiopsykologit.fi
40. Sukupolvet työelämässä
Viitoskauden viimeisessä jaksossa käsitellään työyhteisöjen jännitteitä, joita syntyy eri-ikäisten työntekijöiden odotusten ja asenteiden kohdatessa. Kuulija kuvaa kirjeessään tilannetta näin: “työyhteisössä …
Show notes
Viitoskauden viimeisessä jaksossa käsitellään työyhteisöjen jännitteitä, joita syntyy eri-ikäisten työntekijöiden odotusten ja asenteiden kohdatessa. Kuulija kuvaa kirjeessään tilannetta näin: “työyhteisössä osa työntekijöistä on jo puoliksi eläkkeellä, eivätkä hommat tunnu kiinnostavan. Samaan aikaan nuoret kaipaavat jatkuvaa ymmärtämistä ja silittelyä.”
Millaiselta työn maailma näyttää eri sukupolvien näkökulmasta? Miten muuttuva maailma vaikuttaa suhteeseemme työhön? Miten erilaisten odotusten ja kulttuurien välistä kuilua voi kuroa umpeen ja millaista keskustelua aiheesta olisi hyvä käydä työpaikoilla?
Jakso käsittelee työelämän kuumaa perunaa pohtimalla, mitä työelämän jännitteet kertovat sukupolvista, ajasta ja arvoistamme.
Marjukka Laurola ja Anna Lohman ovat organisaatiopsykologeja, jotka työssään auttavat johtajia ja johtoryhmiä kehittämään itsetuntemusta ja yhteistyön laatua. https://organisaatiopsykologit.fi
39. Kateus työyhteisössä
Kauden toiseksi viimeisessä jaksossa poraudutaan kateuteen työyhteisössä. Kuulijan kirjeessä esihenkilö epäilee, että yhtä tiimin jäsentä kohtaan tunnetaan kateutta, ja tämän seurauksena häneen kohdistuu …
Show notes
Kauden toiseksi viimeisessä jaksossa poraudutaan kateuteen työyhteisössä. Kuulijan kirjeessä esihenkilö epäilee, että yhtä tiimin jäsentä kohtaan tunnetaan kateutta, ja tämän seurauksena häneen kohdistuu arvostelua, juoruja ja vähättelyä.
Jaksossa organisaatiopsykologit pohtivat, mistä työyhteisön dynamiikan kannalta voi olla kyse. Miten purkaa ilmiötä ja työskennellä harkiten ryhmätason ilmiöiden kanssa? Millä tavoin yksittäistä työntekijää voisi suojata haitallisilta ryhmäilmiöiltä? Ja onko kateudesta vapaita ihmisiä tai työyhteisöjä olemassa?
Anna Lohman ja Marjukka Laurola ovat organisaatiopsykologeja, jotka työssään auttavat johtajia ja johtoryhmiä kehittämään itsetuntemusta ja yhteistyön laatua. https://organisaatiopsykologit.fi
38. Vuorovaikutusjumit tiimissä - kuinka löytää yhteys uudelleen?
Joskus tiimissä saattaa tulla vastaan tilanne, jossa ihmiset eivät tule toimeen keskenään. Ilmapiirissä on kyräilyä ja väistelyä, ja pinnan alla kuohuu. Kuinka yhteyttä voi rakentaa silloin, kun vuorovaikutus …
Show notes
Joskus tiimissä saattaa tulla vastaan tilanne, jossa ihmiset eivät tule toimeen keskenään. Ilmapiirissä on kyräilyä ja väistelyä, ja pinnan alla kuohuu. Kuinka yhteyttä voi rakentaa silloin, kun vuorovaikutus tuntuu olevan syväjäässä? Miten esihenkilö voi kohdata hankalia tunteita ja mistä löytää tie ulos vuorovaikutuksen umpikujasta?
Tässä jaksossa pohdimme aihetta kuulijan kysymyksen siivittämänä Tuuli Virannan kanssa. Tuuli on paitsi kokenut organisaatiopsykologi, myös Gestalt-terapeutti, työnohjaaja ja coach.
Tuulista lisää: https://organisaatiopsykologit.fi/meista
37. Esiintymisjännitys - hallintaa ja hyväksyntää
Kuulijan kirje johdattaa meidät esiintymisjännityksen äärelle. Mistä meille kaikille tutussa esiintymisjännityksessä on oikein kyse? Voiko siitä päästä kokonaan eroon? Millaisia keinoja on esiintymisjännityksen …
Show notes
Kuulijan kirje johdattaa meidät esiintymisjännityksen äärelle.
Mistä meille kaikille tutussa esiintymisjännityksessä on oikein kyse? Voiko siitä päästä kokonaan eroon? Millaisia keinoja on esiintymisjännityksen säätelyyn? Ja mistä johtuu se, että toisinaan suurille yleisöille esiintyminen sujuu mallikkaasti, mutta esittäytymiskierros neuvottelupöydän äärellä saa sydämen tykyttämään?
Marjukka Laurola ja Anna Lohman ovat organisaatiopsykologeja, jotka työssään auttavat johtajia ja johtoryhmiä kehittämään itsetuntemusta ja yhteistyön laatua. https://organisaatiopsykologit.fi
36. Nähdyksi tulemisen kaipuu
Mitä seuraa siitä, jos ihminen ei tule nähdyksi ja arvostetuksi työssään? Tässä jaksossa käsittelemme kohdatuksi tulemisen merkitystä, näkymättömyyden laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia sekä sitä, miten …
Show notes
Mitä seuraa siitä, jos ihminen ei tule nähdyksi ja arvostetuksi työssään?
Tässä jaksossa käsittelemme kohdatuksi tulemisen merkitystä, näkymättömyyden laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia sekä sitä, miten tunnustuksen puute näyttäytyy työelämässä. Pysähdymme erityisesti sen äärelle, mitä tapahtuu, kun tunnustus jää toistuvasti puuttumaan ja pohdimme, voiko tunnustusta olla liikaa.
Marjukka Laurola ja Anna Lohman ovat organisaatiopsykologeja, jotka työssään auttavat johtajia ja johtoryhmiä kehittämään itsetuntemusta ja yhteistyön laatua. https://organisaatiopsykologit.fi
35. Teams ja kasvottomat kokoukset
Mitä tapahtuu vuorovaikutukselle, kun kasvot katoavat ruudulta? Tässä jaksossa sukellamme Teams-kokousten kamerattomuuteen: miksi se herättää ärtymystä, mitä kaikkea siihen projisoimme ja mistä valinta pitää …
Show notes
Mitä tapahtuu vuorovaikutukselle, kun kasvot katoavat ruudulta? Tässä jaksossa sukellamme Teams-kokousten kamerattomuuteen: miksi se herättää ärtymystä, mitä kaikkea siihen projisoimme ja mistä valinta pitää kamera pois päältä voi oikeasti kertoa. Pohdimme myös toimivia käytäntöjä, puheeksi ottamista ja sitä, millainen tilanne kaipaa kohtaamista kasvotusten.
Anna Lohman ja Marjukka Laurola ovat organisaatiopsykologeja, jotka työssään auttavat johtajia ja johtoryhmiä kehittämään itsetuntemusta ja yhteistyön laatua. https://organisaatiopsykologit.fi
34. Voiko johtajalla olla kalakavereita?
Viidennen tuotantokauden ensimmäisessä jaksossa tartumme kuulijan kysymykseen, joka on jäänyt häntä aiemmista jaksoistamme askarruttamaan. Olemme heittäneet ilmoille, että johtajalla ei kannata olla …
Show notes
Viidennen tuotantokauden ensimmäisessä jaksossa tartumme kuulijan kysymykseen, joka on jäänyt häntä aiemmista jaksoistamme askarruttamaan. Olemme heittäneet ilmoille, että johtajalla ei kannata olla työyhteisössä kalakavereita. Mutta tarkoittaako tämä sitä, ettei johtaja voi olla ystävä niiden ihmisten kanssa, joita hän johtaa?
Jaksossa pohdimme tätä kysymystä eri näkökulmista. Mitä tapahtuu, kun esihenkilöksi noustaan suoraan rivistä ja työyhteisössä on jo valmiiksi läheisiä ystävyyssuhteita? Pitääkö niistä luopua?
Entä jos uuden roolin hyväksyminen on vaikeaa? Jos oma asema entisten kollegoiden johtajana tuntuu vieraalta tai vastenmieliseltä?
Jakso pureutuu kysymykseen rooleista, vallasta ja ihmissuhteista työpaikalla.
Marjukka Laurola ja Anna Lohman ovat organisaatiopsykologeja, jotka työssään auttavat johtajia ja johtoryhmiä kehittämään itsetuntemusta ja yhteistyön laatua. https://organisaatiopsykologit.fi
33. Stressin purkaminen ja tunnepaineen vapauttaminen
Useimmille tulee vastaan hetkiä, jolloin mieli ei rauhoitu tai jokin hankala tunne pitää pihdeissään. Stressi painaa hartioita, ja välillä on vaikea löytää keinoa, joka oikeasti helpottaisi. Tämän podikauden …
Show notes
Useimmille tulee vastaan hetkiä, jolloin mieli ei rauhoitu tai jokin hankala tunne pitää pihdeissään. Stressi painaa hartioita, ja välillä on vaikea löytää keinoa, joka oikeasti helpottaisi.
Tämän podikauden päättää jakso, jossa pysähdytään sen äärelle, millaisilla tavoilla stressiä ja tunnepainetta voi oikeasti purkaa. Kollegan kysymyksen siivittämänä pohditaan erilaisia stressinsäätelykeinoja ja tunteiden hallinnan paradoksia.
Jaksossa tarkastellaan muun muassa sitä, miten stressin kanssa voisi tulla toimeen, mitkä keinot auttavat sen säätelyssä – ja toisaalta voiko stressistä olla jopa hyötyä. Pohdinnan alla ovat myös kehon ja mielen tavat vapauttaa painetta, vihan ja häpeän käsittely, huumorin kaksiteräinen rooli sekä auttajan ammattitauti.
Jakso päättää kauden teemaan, joka koskettaa meitä kaikkia: miten hankalista ja raskaista tunnelmista päästään eteenpäin ja millaisilla keinoilla sisäinen tila voi alkaa taas avautua.
Marjukka Laurola ja Anna Lohman ovat organisaatiopsykologeja, jotka työssään auttavat johtajia ja johtoryhmiä kehittämään itsetuntemusta ja yhteistyön laatua. https://organisaatiopsykologit.fi
32. Voiko murtunutta luottamusta palauttaa?
Tässä jaksossa käsitellään tilannetta, jossa työyhteisön jäsen on ennen sairauspoissaoloaan toiminut epäluotettavasti ja jättänyt tiimin toistuvasti pulaan. Poissaolo on ollut pitkä ja paluun koittaessa …
Show notes
Tässä jaksossa käsitellään tilannetta, jossa työyhteisön jäsen on ennen sairauspoissaoloaan toiminut epäluotettavasti ja jättänyt tiimin toistuvasti pulaan. Poissaolo on ollut pitkä ja paluun koittaessa tiiminvetäjä on joutunut vaikean kysymyksen äärelle: voiko luottamus palautua ja mitä sen uudelleen rakentaminen vaatii, kun taustalla on paljon hankalia kokemuksia?
Jaksossa tarkastellaan, millaisia tunteita tiiminvetäjässä ja muussa tiimissä herää, kun kollega palaa. Miten pettymystä, ärtymystä ja epäreiluuden kokemusta pitäisi käsitellä? Miten esihenkilö voisi tukea sekä palaajaa että muuta tiimiä tavalla, joka olisi kaikille osapuolille reilu?
Organisaatiopsykologit pohtivat myös, mikä saa ihmisen käyttäytymään hankalla tavalla, sekä keskustelevat rakenteista, jotka ovat voineet mahdollistaa tilanteen kehittymisen. Miten tilanteesta voidaan puhua tiimin kanssa niin, että asiat tulevat näkyviin ja jännite pääsee purkautumaan? Ja ennen kaikkea: millä edellytyksillä luottamus voi todella palautua silloin kun alkuasetelma on hauras.
Marjukka Laurola ja Anna Lohman ovat organisaatiopsykologeja, jotka työssään auttavat johtajia ja johtoryhmiä kehittämään itsetuntemusta ja yhteistyön laatua. https://organisaatiopsykologit.fi
31. Ilmapiirinmyrkyttäjät
Kahdessa kuulijakirjeessä pohditaan samaa ilmiötä: työyhteisössä asiat tuntuisivat muuten olevan mallillaan, mutta yksi musta lammas sabotoi ilmapiiriä. Kirjeissä puhutaan ilmapiirin myrkyttäjistä …
Show notes
Kahdessa kuulijakirjeessä pohditaan samaa ilmiötä: työyhteisössä asiat tuntuisivat muuten olevan mallillaan, mutta yksi musta lammas sabotoi ilmapiiriä. Kirjeissä puhutaan ilmapiirin myrkyttäjistä, negatiivisuudesta ja siitä, miten hankalaa on työskennellä sellaisessa ryhmässä, missä yksi ihminen levittää huonoa fiilistä ympärilleen.
Jaksossa organisaatiopsykologit miettivät, mistä hankala käyttäytyminen kumpuaa, mitä se tekee työyhteisölle ja kenen vastuulla tuhoisan kierteen katkaiseminen on. Milloin kyseessä on yksilön ongelma, milloin ryhmädynaaminen ilmiö tai johdon passiviisuus? Entä voiko ihminen lopulta muuttua - ja mitä se käytännössä vaatii?
Anna Lohman ja Marjukka Laurola ovat organisaatiopsykologeja, jotka työssään auttavat johtajia, johtoryhmiä ja työyhteisöjä kehittämään itsetuntemusta ja yhteistyön laatua. https://organisaatiopsykologit.fi
30. Strutsijohtaminen ja hiljaisuuden kulttuuri
Kuulijakirjeessä esihenkilö kuvaa tilannetta, jossa yhteys johtoon on katkennut. Asiat seisovat johtoportaassa, mikään ei tunnu etenevän, eikä ylhäältä kuulu mitään. HIljaisuus tuntuu painavalta ja …
Show notes
Kuulijakirjeessä esihenkilö kuvaa tilannetta, jossa yhteys johtoon on katkennut. Asiat seisovat johtoportaassa, mikään ei tunnu etenevän, eikä ylhäältä kuulu mitään. HIljaisuus tuntuu painavalta ja oudolta.
Tässä jaksossa pysähdymme pohtimaan, mitä tapahtuu, kun organisaation johto vaikenee ja laittaa pään hiekkaan. Millaisia seurauksia on sillä, että vaikeita asioita ei kohdata, ja miten hiljaisuus voi muuttua koko yhteisöä lamauttavaksi voimaksi? Entä mitä riskejä syntyy, jos yksittäinen esihenkilö alkaa räjähdellä paineen alla, jota yhteisö ei uskalla lähteä yhdessä purkamaan?
Keskustelussa pohdimme myös, miten organisaation historia rakentaa nykyhetken kulttuuria, ja miksi koko ryhmän panosta tarvitaan, jotta ahdistava hiljaisuus saadaan murtumaan.
Marjukka Laurola ja Anna Lohman ovat organisaatiopsykologeja, jotka työssään auttavat johtajia ja johtoryhmiä kehittämään itsetuntemusta ja yhteistyön laatua. https://organisaatiopsykologit.fi
29. Herkkyys työelämässä
Johtaja kokee, ettei johtoryhmässä ole tilaa hänen herkkyydelleen. Hän kuulee toistuvasti herkkyyttä vähätteleviä kommentteja ja tuntee tarvetta selitellä itseään. Kuulijakirjeessä hän pohtii tätä piirrettä ja …
Show notes
Johtaja kokee, ettei johtoryhmässä ole tilaa hänen herkkyydelleen. Hän kuulee toistuvasti herkkyyttä vähätteleviä kommentteja ja tuntee tarvetta selitellä itseään. Kuulijakirjeessä hän pohtii tätä piirrettä ja sitä, miksi ympäristö reagoi siihen niin kuin reagoi.
Jaksossa organisaatiopsykologit miettivät, onko työelämässä ylipäätään tilaa herkkyydelle. Miksi sitä niin usein vähätellään, eikä nähdä sen arvoa? Miten herkkyyttä voisi ymmärtää paremmin ja valjastaa sen vahvuudet käyttöön työpaikoilla? Voisiko herkkyys olla jopa kilpailuetu?
Jaksossa organisaatiopsykologit pohtivat herkkyyden eri puolia työelämässä, sekä sen yhteyksiä muun muassa feminiinisyyteen, luovuuteen ja monimuotoisuuteen.
Marjukka Laurola ja Anna Lohman ovat organisaatiopsykologeja, jotka työssään auttavat johtajia, johtoryhmiä ja työyhteisöjä kehittämään itsetuntemusta ja yhteistyön laatua.
https://organisaatiopsykologit.fi28. Syntipukkia etsimässä - mihin yhteisö tarvitsee syyllisiä
Tässä jaksossa sukellamme syntipukkimekanismiin ja sen monimuotoisiin kasvoihin. Kollegan case-tapauksessa työyhteisö hakee syyllistä milloin yksittäisestä työntekijästä, milloin esihenkilöstä. Välillä myös …
Show notes
Tässä jaksossa sukellamme syntipukkimekanismiin ja sen monimuotoisiin kasvoihin. Kollegan case-tapauksessa työyhteisö hakee syyllistä milloin yksittäisestä työntekijästä, milloin esihenkilöstä. Välillä myös vetäjä joutuu hyökkäysten kohteeksi. Yhteisö on defensiivisessä tilassa, jossa vastuun kantaminen jää taka-alalle ja katse kääntyy syyllisen etsimiseen.
Pohdimme, mitä ilmiön taustalla voi olla ja miksi yhteisö reagoi niin voimakkaasti. Voiko tunteikas reagoiminen olla myös suojakeino, jonka avulla vältellään omaa vastuuta? Ja mitä yksilön voimakkaiden tunnereaktioiden takana voisi piillä – erityisesti silloin, kun traumaresonanssi aktivoituu ryhmätilanteessa?
Marjukka Laurola ja Anna Lohman ovat organisaatiopsykologeja, jotka työssään auttavat johtajia, johtoryhmiä ja työyhteisöjä kehittämään itsetuntemusta ja yhteistyön laatua.
27. Kultaisen häkin kirous
Mitä tapahtuu, kun kaikki näyttää ulospäin hyvältä, mutta sisällä kumisee tyhjyys? Kuulijamme kertoo työstä, joka on ennen tuonut turvaa ja arvostusta, mutta sittemmin menettänyt merkityksensä. Hän on jäänyt …
Show notes
Mitä tapahtuu, kun kaikki näyttää ulospäin hyvältä, mutta sisällä kumisee tyhjyys? Kuulijamme kertoo työstä, joka on ennen tuonut turvaa ja arvostusta, mutta sittemmin menettänyt merkityksensä. Hän on jäänyt vangiksi elämään, jota ei enää halua, mutta josta on liian pelottavaa päästää irti.
Jaksossa puhumme kultaisen häkin dilemmasta. Miten nähdä ulospääsyn mahdollisuus, kun mieli on täynnä huolia? Miten luoda liikettä, ennen kuin elämästä tulee pelkkää "sitten kun" -odottamista?
Marjukka Laurola ja Anna Lohman ovat organisaatiopsykologeja, jotka työssään auttavat johtajia, johtoryhmiä ja työyhteisöjä kehittämään itsetuntemusta ja yhteistyön laatua.
https://organisaatiopsykologit.fi26. Saavutettujen etujen perintö – miksi reiluus herättää vastarintaa
Tämän jakson kirjeessä kuulija pohtii, miten esihenkilö voi viestiä vaikeista asioista viisaasti. Joskus johtajan on tarkasteltava kriittisesti saavutettuja etuja ja tuotava esiin epämieluisia tosiasioita …
Show notes
Tämän jakson kirjeessä kuulija pohtii, miten esihenkilö voi viestiä vaikeista asioista viisaasti. Joskus johtajan on tarkasteltava kriittisesti saavutettuja etuja ja tuotava esiin epämieluisia tosiasioita, jotta organisaatio voisi pitkällä aikavälillä toimia oikeudenmukaisemmin ja eettisemmin. Keskustelussa pysähdymme sen äärelle, miten tästä kumpuavaa epäreiluuden kokemusta voi kohdata ja sanoittaa rakentavasti, ja millainen merkitys on esihenkilön omalla eettisellä kompassilla. Puhumme myös avoimuuden ja läpinäkyvyyden merkityksestä, sekä tasapainon uudelleen hakemisesta silloin, kun luottamus on katkolla.
Marjukka Laurola ja Anna Lohman ovat organisaatiopsykologeja, jotka työssään auttavat johtajia ja johtoryhmiä kehittämään itsetuntemusta ja yhteistyön laatua.
https://organisaatiopsykologit.fi25. Pakkoavioliiton varjo - kun kaksi organisaatiota yhdistyy
Tässä jaksossa tartumme kuulijalta tulleeseen kysymykseen siitä, miksi ihmiset reagoivat oudon tuntuisesti, kun kaksi organisaatiota yhdistyy. Työntekijöiden toiminta näyttää ulospäin piittaamattomalta – mutta …
Show notes
Tässä jaksossa tartumme kuulijalta tulleeseen kysymykseen siitä, miksi ihmiset reagoivat oudon tuntuisesti, kun kaksi organisaatiota yhdistyy. Työntekijöiden toiminta näyttää ulospäin piittaamattomalta – mutta onko kyse yksilötason huonosta käytöksestä vai laajemmasta ryhmäilmiöstä? Entä miten väliaikaisessa pestissä oleva toimitusjohtaja voi viisaimmin reagoida, ymmärrystä hakien vai voimakkaasti puuttuen?
Marjukka Laurola ja Anna Lohman ovat organisaatiopsykologeja, jotka työssään auttavat johtajia ja johtoryhmiä kehittämään itsetuntemusta ja yhteistyön laatua. https://organisaatiopsykologit.fi
24. Työelämän hulluus ja kollektiivinen joukkopsykoosi - mihin kadotimme ajan ja itsemme?
Työelämässä eletään aikaa, jossa tehokkuuden eetos ja jatkuva itsensä ylittäminen ovat näkyvästi läsnä. Kaiken suorittamisen keskellä moni kuitenkin pysähtyy kysymään: mikä järki tässä kaikessa edes on?Tässä …
Show notes
Työelämässä eletään aikaa, jossa tehokkuuden eetos ja jatkuva itsensä ylittäminen ovat näkyvästi läsnä. Kaiken suorittamisen keskellä moni kuitenkin pysähtyy kysymään: mikä järki tässä kaikessa edes on?
Tässä jaksossa tutkimme työelämän hulluutta ja kollektiivista ylikuumenemisen tilaa. Pohdimme, millaisiin ilmiöihin ajaudumme, kun vietämme valtaosan ajastamme töissä ja sidomme energiaa maailmaan, joka ei aina vastaa ihmisen lajinomaisiin tarpeisiin.
Mitä työ siis meille tekee? Millaisia temppuja työpaikoilla keksimme suojataksemme itseämme ja aikaamme? Entä miten ihmeessä olemme ajautuneet ajattelemaan, että hyvä päivä on sellainen, josta vain pääsi läpi? Ja miten teoria unelmien poikamiehestä liittyyn kaikkeen tähän?
Pysähdymme jaksossa myös pohtimaan aivojen lainalaisuuksia, työelämän pula-ajan hamstrauskulttuuria ja sitä, millainen voisi olla holistinen, ihmisyyttä paremmin tukeva työelämä.
Marjukka Laurola ja Anna Lohman ovat organisaatiopsykologeja, jotka työssään auttavat johtajia ja johtoryhmiä kehittämään itsetuntemusta ja yhteistyön laatua.
https://organisaatiopsykologit.fi23. Toimivan palautteen periaatteet - hampurilaismallista pannukakkuihin
Palaute ei aina tule sanoina. Se voi olla katse, ele tai hiljaisuus. Mutta milloin palaute todella elää ja milloin se jää kuolleeksi?Tässä jaksossa pysähdymme palautteen äärelle. Pohdimme, miksi perinteiset …
Show notes
Palaute ei aina tule sanoina. Se voi olla katse, ele tai hiljaisuus. Mutta milloin palaute todella elää ja milloin se jää kuolleeksi?
Tässä jaksossa pysähdymme palautteen äärelle. Pohdimme, miksi perinteiset palautemallit voivat joskus tuntua mekaanisilta, ja miten palautetta voisi antaa tavalla, joka on rehellistä mutta kantavaa.
Miksi on tärkeää kohdistaa palaute intentioon ja suuntaan, sen sijaan että fokukseen nostetaan suoritukset? Miten vaikeita asioita voi sanoittaa turvallisesti ja rakentavasti? Ja mitä on pienimmän mahdollisen energian periaate muutokseen tähtäävässä palautteessa?
Puhumme myös palautteen vastaanottamisesta erityisesti silloin, kun palaute kolahtaa. Kuinka silloin voisi toimia?
Marjukka Laurola ja Anna Lohman ovat organisaatiopsykologeja, jotka työssään auttavat johtajia ja johtoryhmiä kehittämään itsetuntemusta ja yhteistyön laatua.
22. Uupumuksen juurilla: yksilön väsymys vai systeemin oire?
Ihminen ei ole kone. Silti työelämässä yritämme toisinaan ulosmitata tehoja tavalla, joka unohtaa kokonaiskuvan – inhimillisyyden, elämänvaiheet, rajat ja rytmin.Tässä jaksossa puhumme uupumuksesta yksilön …
Show notes
Ihminen ei ole kone. Silti työelämässä yritämme toisinaan ulosmitata tehoja tavalla, joka unohtaa kokonaiskuvan – inhimillisyyden, elämänvaiheet, rajat ja rytmin.
Tässä jaksossa puhumme uupumuksesta yksilön, ryhmän ja organisaation tasolla. Perkaamme sitä, mistä ylikuormitus syntyy, miksi joissain työyhteisöissä kuormitus jää huomaamatta, ja mitä tapahtuu, jos uupumuksesta puhutaan vasta, kun se alkaa näkyä excelissä.
Pohdimme myös työelämän syvempiä kysymyksiä:
Mikä on suhteemme työhön? Kuinka kestävä työtahtimme lopulta on? Miten voimme rakentaa parempaa työelämää yksin ja yhdessä? Ja mitä voimme oppia oravilta.Marjukka Laurola ja Anna Lohman ovat organisaatiopsykologeja, jotka työssään auttavat johtajia ja johtoryhmiä kehittämään itsetuntemusta ja yhteistyön laatua.
21. Johtajan hyvinvointi - kuinka kantaa ilman että uupuu?
Johtajan hyvinvoinnista puhutaan yllättävän vähän. Vaikka johtaja kantaa usein suurta vastuuta, paineita ja odotuksia, on hän monesti pitkälti itsensä varassa. Kuka huolehtii johtajasta?Tässä jaksossa pohdimme …
Show notes
Johtajan hyvinvoinnista puhutaan yllättävän vähän. Vaikka johtaja kantaa usein suurta vastuuta, paineita ja odotuksia, on hän monesti pitkälti itsensä varassa. Kuka huolehtii johtajasta?
Tässä jaksossa pohdimme, mitä johtamistyö vaatii ja miksi oma hyvinvointi on johtajalle tärkeä pitää mielessä. Miltä tuntuu, kun riittämättömyys, keskeneräisyys ja hallinnan puute hiipivät ihon alle? Entä jos johtoryhmä ei kanna tai tukirakenteet puuttuvat?
Keskustelemme myös siitä, miksi terve itsekkyys on johtajalle tärkeää, tarvitseeko aina olla saatavilla ja mikä olisi itselle kestävä tapa tehdä johtamistyötä. Pohdinnan alla ovat johtajuuden suojat ja supervoimat.
Marjukka Laurola ja Anna Lohman ovat organisaatiopsykologeja, jotka työssään auttavat johtajia ja johtoryhmiä kehittämään itsetuntemusta ja yhteistyön laatua.
20. Johtaja ryhmän peilinä - itsetuntemuksen merkitys
Paljon puhutaan siitä, mitä johtajaan heijastetaan ja millaisena ryhmä hänet näkee. Mutta entäpä toisinpäin – mitä johtaja itse heijastaa työyhteisöönsä? Jokaisella johtajalla on omat kokemuksensa, uskomuksensa …
Show notes
Paljon puhutaan siitä, mitä johtajaan heijastetaan ja millaisena ryhmä hänet näkee. Mutta entäpä toisinpäin – mitä johtaja itse heijastaa työyhteisöönsä? Jokaisella johtajalla on omat kokemuksensa, uskomuksensa ja historiansa, jotka vaikuttavat siihen, millaisena hän näkee ihmiset ja millaisia rooleja hänellä on taipumus ottaa kantaakseen.
Tässä jaksossa pohdimme, miten johtajan omat kaavat ja sokeat pisteet voivat vaikuttaa johtamistyöhön. Millä keinoilla johtaja voi tulla tietoisemmaksi omista ajatusmalleistaan? Entä miten tunnistaa ja purkaa toistuvia käyttäytymismalleja, jotka eivät enää palvele työyhteisöä ja johtajaa itseään?
Itsetuntemus on avain parempaan johtajuuteen. Tämä jakso tarjoaa ajatuksia ja työkaluja niille, jotka haluavat ymmärtää itseään paremmin ja johtaa viisaammin.
Marjukka Laurola ja Anna Lohman ovat organisaatiopsykologeja, jotka työssään auttavat johtajia ja johtoryhmiä kehittämään itsetuntemusta ja yhteistyön laatua.
https://organisaatiopsykologit.fi
19. Tarinat työpaikoilla - yhteistä todellisuutta vai kuppikuntia
Jokaisella työpaikalla on tarinoita – ne elävät käytävillä, taukohuoneissa ja kokoussaleissa. Joskus nämä tarinat eivät kohtaa ja todellisuudet jäävät ristiriitaisiksi. Silloin seurauksena voi olla …
Show notes
Jokaisella työpaikalla on tarinoita – ne elävät käytävillä, taukohuoneissa ja kokoussaleissa. Joskus nämä tarinat eivät kohtaa ja todellisuudet jäävät ristiriitaisiksi. Silloin seurauksena voi olla kuppikuntaisuutta, konflikteja ja yksilön kokema vierauden tunne.
Tässä jaksossa pohdimme, miksi työpaikoilla syntyy erilaisia kertomuksia, mitä seurauksia sillä on ja kuinka niitä voidaan tuoda näkyväksi. Miksi kokemusten ohittaminen voi olla kohtalokasta, ja miten organisaatiot ajautuvat helposti mustavalkoisiin asetelmiin, kuten ”yksi suuri perhe” vs. ”tunteeton ja asiakeskeinen työpaikka”?
Puhumme myös siitä, miten johtaja voi herätellä itsessään uteliaisuutta ja luoda tilaa moninaisille kertomuksille. Mitä menetelmiä on olemassa, jotta organisaation tarinat voivat kohdata – ja miten voimme kirjoittaa työpaikan tulevaisuutta tässä ja nyt?
Marjukka Laurola ja Anna Lohman ovat organisaatiopsykologeja, jotka työssään auttavat johtajia ja johtoryhmiä kehittämään itsetuntemusta ja yhteistyön laatua.
18. Muutoksen johtaminen - kaaosta vai katastrofia
Kaikenlaisten muutosten johtamiseen kuuluu annos kaoottisuutta. Kaaoksenkin keskellä hyvä muutosjohtaja osaa kohdata ihmiset, käsitellä vastarintaa ja luoda tilaa keskustelulle. Mutta miten se käytännössä …
Show notes
Kaikenlaisten muutosten johtamiseen kuuluu annos kaoottisuutta. Kaaoksenkin keskellä hyvä muutosjohtaja osaa kohdata ihmiset, käsitellä vastarintaa ja luoda tilaa keskustelulle. Mutta miten se käytännössä tapahtuu?
Tässä jaksossa sukellamme muutoksen johtamisen psykologiaan. Pohdimme, miksi kysymykset ja reaktiot tulevat usein viiveellä, kuinka johtajan kannattaa olla läsnä muutosprosessissa ja miten vaikeiden tunteiden kanssa voi työskennellä. Entä mitä tapahtuu, jos vaikeuksia ei kohdata, vaan muutos yritetään viedä läpi pelkällä tsemppipuheella?
Lisäksi keskustelemme viestinnän merkityksestä – miksi se, miten asioita kerrotaan, on usein tärkeämpää kuin se, mitä kerrotaan? Jakso tarjoaa työkaluja johtajille, jotka haluavat navigoida muutoksen keskellä niin, että ihmiset saadaan mukaan ja prosessi tukee sekä työyhteisön että yksilöiden hyvinvointia.
Marjukka Laurola ja Anna Lohman ovat organisaatiopsykologeja, jotka työssään auttavat johtajia ja johtoryhmiä kehittämään itsetuntemusta ja yhteistyön laatua.
https://organisaatiopsykologit.fi
17. Muutoksen psykologia ja anatomia
Muutokset kuuluvat työelämään, mutta miksi ne herättävät niin usein vastustusta ja pelkoa? Usein ajatellaan, että muutosvastarinta on vain jääräpäistä kehityksen jarruttamista, mutta todellisuudessa se voi …
Show notes
Muutokset kuuluvat työelämään, mutta miksi ne herättävät niin usein vastustusta ja pelkoa? Usein ajatellaan, että muutosvastarinta on vain jääräpäistä kehityksen jarruttamista, mutta todellisuudessa se voi kertoa paljon perustavanlaatuisemmista tarpeista – turvallisuuden tunteesta, identiteetistä ja työyhteisön dynamiikasta.
Tässä jaksossa pureudumme siihen, miksi reagoimme muutoksiin eri tavoin ja mitkä tekijät vaikuttavat ihmisten kokemuksiin muutoksista. Pohdimme myös, millaista muutosresilienssiä nykytyöelämä vaatii ja miksi erilaiset suhtautumistavat muutokseen ovat arvokkaita. Miksi sopeutuminen ei tapahdu hetkessä – ja miksi myös surulle on tärkeää antaa tilaa?
Tämä jakso tarjoaa oivalluksia siitä, mitä meissä tapahtuu muutoksen keskellä ja kuinka muutos voidaan kohdata tietoisemmin.
16. Kollegaspesiaali: työelämän oivalluksia ja kantapään kolhuja
Mitä organisaatiopsykologin työ opettaa – ja aika usein kantapään kautta? Tässä jaksossa sukelletaan siihen, mitä olemme oppineet työelämässä vuosien varrella ja millaisia sudenkuoppia olemme kohdanneet …
Show notes
Mitä organisaatiopsykologin työ opettaa – ja aika usein kantapään kautta? Tässä jaksossa sukelletaan siihen, mitä olemme oppineet työelämässä vuosien varrella ja millaisia sudenkuoppia olemme kohdanneet.
Ryhmädynamiikan aallokossa pysyminen vaatii tarkkaa korvaa ja kykyä pysyä omalla tontilla, vaikka imut muuhun tuntuisivat nahoissa asti. Konsulttia kutsutaan kernaasti pelastajan, pahiksen tai vallankäyttäjän rooleihin, joihin helposti huomaamattaan ajautuu. Onkin tärkeää tunnistaa organisaation "hulluus" ja pysyä tietoisena siitä, mitä lähtee toistamaan. Asiakkaan auttaminen aidosti vaatii joskus myös pettymysten tuottamista.
Mutta kuinka rajata ja raamittaa työtä, jotta fokus pysyy siellä, missä sen kuuluukin olla? Miksi on tärkeää tunnistaa, milloin tilattu työ ei oikeasti palvele asiakkaan tarpeita? Entä miksi työparin kanssa työskentely ei aina kevennä taakkaa vaan tuottaa enemmän kivilastia? Ja mitä tapahtuu, kun asiakkaan odotukset ovat epärealistisia tai jos konsultin epäonnistumista suorastaan pedataan?
Liity mukaan, kun pureudumme työelämän koukeroihin ja käymiimme karikoihin, jotka ovat muovanneet työtämme organisaatiopsykologeina ja konsultteina.
15. Johtamistyön viidakkoveitsihommat - miten epäasialliseen käyttäytymiseen puututaan
Kun joku käyttäytyy epäasiallisesti ja häiritsevällä tavalla työpaikalla, on työnantajaa velvoittava lainsäädäntö selkeä - puuttua pitäisi. Silti hankala käyttäytyminen työpaikoilla saattaa jatkua yllättävän …
Show notes
Kun joku käyttäytyy epäasiallisesti ja häiritsevällä tavalla työpaikalla, on työnantajaa velvoittava lainsäädäntö selkeä - puuttua pitäisi. Silti hankala käyttäytyminen työpaikoilla saattaa jatkua yllättävän pitkään.
Vaikka esihenkilöt ja johtajat usein tunnistavat velvoitteensa, epäasiallisen käyttäytymisen tunnistaminen voi olla joskus vaikeaa. Joskus käyttäytymistä tietoisesti sallitaan, koska työvoimaa ei haluta menettää tai muuten keikuttaa venettä. Toisinaan hankalalla tavalla käyttäytyvää kutsutaan "vahvaksi persoonaksi" ja "voimakkaaksi tyypiksi", mikä on ongelmallista retoriikkaa ja saattaa oikeuttaa sietämättömiä tilanteita.
Mutta miksi puuttuminen tuntuu niin vaikealta, ja toisaalta miksi se on samalla reilua kaikkia osapuolia kohtaan? Miten erottaa yksilön ongelmallinen käyttäytyminen laajemman tason ryhmäilmiöstä? Entä mitä ihmettä nakkikioskitappeluilla on tekemistä työpaikkakiusaamisen kanssa? Ja voiko ikävän käyttäytymisen selityksenä käyttää huonoa päivää tai horoskooppimerkkiä?
Tässä jaksossa pureudumme siihen, miten johtaja voi kesyttää hankalaa käytöstä työpaikoilla ja asettaa pisteen sietämisen kulttuurille.
Valmennukset ja työpajat epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumisesta, sekä johtajien ja esihenkilöiden konsultaatio hankalissa tilanteissa:
https://organisaatiopsykologit.fi
These are the latest 40 of 45 episodes. You’ll find older episodes in the podcast’s feed.
Similar podcasts
More Business podcasts
Is this your podcast?
Confirm it with an entry in your feed: you get a code here, add it as podcast:txt to the channel of your feed, and we check it. Your podcast is then shown as “verified” on SoundNode.