Tiedekulma podcast
- Episodes
- 200
- Released
- every two weeks
- Latest episode
- Nov 12, 2026
About the podcast
Tutkittua tietoa ja puntaroitua puhetta. Tiedekulman podcastit tarjoavat toimitettuja keskusteluohjelmia ja tutkijoiden puheenvuoroja Helsingin yliopiston olohuoneesta.
Episodes 200
Miten maailman loppumista on ennustettu eri aikoina?
Ihmiskunnan historiasta löytyy paljon ennustuksia siitä, kuinka tuntemamme maailma tulee loppumaan. Millaisia maailmanloppukertomuksia eri kulttuureissa ja eri aikoina on ollut? Mitkä ovat meidän aikamme …
Show notes
Ihmiskunnan historiasta löytyy paljon ennustuksia siitä, kuinka tuntemamme maailma tulee loppumaan. Millaisia maailmanloppukertomuksia eri kulttuureissa ja eri aikoina on ollut? Mitkä ovat meidän aikamme maailmanlopputeoriat? Helsingin yliopiston folkloristiikan väitöskirjatutkija Toni Saarinen kertoo maailmanlopuista Vappu Kaarenojan haastattelussa. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Synkkä ilta -tapahtumassa 3.11.2026. Katso haastattelu videona: https://youtu.be/PHifmUAlVkoMillaista oli noituus ja kuinka noitia vainottiin 1600-luvun Ruotsissa ja Suomessa?
Ruotsissa kansan keskuudessa puhkesi 1600-luvulla noituushysteria, ja lopulta noituuskomissioiden päätöksillä teloitettiin satoja ihmisiä. Millaiset kehityskulut johtivat Ruotsin noitavainoihin? Keitä olivat …
Show notes
Ruotsissa kansan keskuudessa puhkesi 1600-luvulla noituushysteria, ja lopulta noituuskomissioiden päätöksillä teloitettiin satoja ihmisiä. Millaiset kehityskulut johtivat Ruotsin noitavainoihin? Keitä olivat Ruotsin ja Suomen noidat, ja miten noituus erosi maiden välillä? Helsingin yliopiston historian vanhempi yliopistonlehtori Mirkka Lappalainen kertoo Ruotsin valtakunnan noidista ja 1600-luvun suurista noitavainoista Vappu Kaarenojan haastattelussa. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Synkkä ilta -tapahtumassa 3.11.2026. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/OcONH8L1Nl0Mistä Yhdysvallat äänestää välivaaleissa?
Marraskuun alussa järjestettäviä kongressin välivaaleja voidaan pitää Yhdysvaltojen demokratian mittarina. Samalla määritellään Donald Trumpin kahta viimeistä vuotta presidenttinä. Mitä välivaalit kertovat …
Show notes
Marraskuun alussa järjestettäviä kongressin välivaaleja voidaan pitää Yhdysvaltojen demokratian mittarina. Samalla määritellään Donald Trumpin kahta viimeistä vuotta presidenttinä. Mitä välivaalit kertovat Yhdysvaltain yhteiskunnallisesta tilanteesta ja puolueiden muutoksesta? Mitkä teemat nousevat vaalien ratkaisijaksi? Entä kestääkö vaalijärjestelmä poliittisen paineen? Keskustelemassa ovat taloushistorian professori Jari Eloranta, Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen ja Yhdysvaltain tutkimuksen professori Mikko Saikku. Etäyhteydellä mukana on myös MTV Uutisten Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Mari Karppinen. Juontajana on MTV Uutisten ulkomaantoimittaja Janne Hopsu. Podcast on nauhoitettu Mistä Yhdysvallat äänestää välivaaleissa? -tapahtumassa Tiedekulmassa 20.10.2026. Helsingin yliopisto järjesti tapahtuman yhteistyössä MTV Uutisten kanssa.Miten ympäristö muokkaa geeniemme toimintaa?
Geenit, ympäristö ja eletty elämä vaikuttavat kaikki ihmisen toimintaan ja terveyteen. Mutta mikä on epigenomi, ja miten esimerkiksi tupakointi vaikuttaa siihen? Mitä tiedämme biologisesta vanhenemisesta …
Show notes
Geenit, ympäristö ja eletty elämä vaikuttavat kaikki ihmisen toimintaan ja terveyteen. Mutta mikä on epigenomi, ja miten esimerkiksi tupakointi vaikuttaa siihen? Mitä tiedämme biologisesta vanhenemisesta epigenetiikan avulla? Alma Onali haastattelee geenitutkimuksen apulaisprofessori Miina Ollikaista. Podcast on nauhoitettu Geenit, ympäristö vai yksilön valinnat? -tapahtumassa Tiedekulmassa 22.9.2026. Katso haastattelu tekstitettynä videona Youtubessa: https://youtu.be/v3S6b02OhNA?si=_uNn3LrrwMRjlbUyMitä tekoäly tekee mielelle?
Keskustelevat tekoälysovellukset ovat muutamassa vuodessa mullistaneet tapojamme hakea tietoa, tuottaa tekstiä ja oppia uutta. Joillekin koneesta on tullut päivittäinen juttukumppani ja jopa terapeutti. Miten …
Show notes
Keskustelevat tekoälysovellukset ovat muutamassa vuodessa mullistaneet tapojamme hakea tietoa, tuottaa tekstiä ja oppia uutta. Joillekin koneesta on tullut päivittäinen juttukumppani ja jopa terapeutti. Miten jatkuva vuorovaikutus tekoälybotin kanssa vaikuttaa ihmismieleen? Mitä tapahtuu, kun ulkoistamme osan ajattelun prosesseista ja luovuutta vaativista tehtävistä koneelle? Millaisesta tekoälyn käytöstä olisi meille hyötyä? Keskustelemassa Vappu Kaarenojan johdolla ovat filosofian tutkijatohtori Pii Telakivi ja tietojenkäsittelytieteen professori Hannu Toivonen Helsingin yliopistosta sekä HUSin digitaalisten ja psykososiaalisten hoitojen linjajohtaja Jan-Henry Stenberg. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Mitä tekoäly tekee mielelle? -tapahtumassa 6.10.2026. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/icp6i1dHKHsMikä on geenien rooli sairauksien synnyssä ja hoidossa?
Tutkimuksen ansiosta tiedämme nykyisin entistä tarkemmin, miten geenit vaikuttavat sairauksien syntyyn ja miten tätä tietoa voidaan käyttää sairauksien hoidossa. Miten geenit vaikuttavat sairauksien syntyyn? …
Show notes
Tutkimuksen ansiosta tiedämme nykyisin entistä tarkemmin, miten geenit vaikuttavat sairauksien syntyyn ja miten tätä tietoa voidaan käyttää sairauksien hoidossa. Miten geenit vaikuttavat sairauksien syntyyn? Tehdäänkö meille kaikille tulevaisuudessa geenitesti? Alma Onali haastattelee biometrian professori ja Suomen molekyylilääketieteen instituutin johtaja Samuli Ripattia. Podcast on nauhoitettu Geenit, ympäristö vai yksilön valinnat? -tapahtumassa Tiedekulmassa 22.9.2026. Katso haastattelu tekstitettynä videona Youtubessa: https://youtu.be/tpnO5Sf2Tf8?si=_VJ7hgI_p1nJVIS9Miten geenit vaikuttavat käyttäytymiseen – periytyykö alttius rikollisuuteen?
Perimä vaikuttaa yhdessä ympäristötekijöiden kanssa myös ihmisen käyttäytymiseen ja persoonallisuuteen. Miten geenit ja kasvuympäristö ohjaavat yksilön valintoja? Entä millaiset geneettiset riskitekijät ovat …
Show notes
Perimä vaikuttaa yhdessä ympäristötekijöiden kanssa myös ihmisen käyttäytymiseen ja persoonallisuuteen. Miten geenit ja kasvuympäristö ohjaavat yksilön valintoja? Entä millaiset geneettiset riskitekijät ovat yhteydessä rikolliseen käyttäytymiseen? Miten rikollisuuden biologista ja sosiaalista periytyvyyttä voidaan tutkia ja eritellä? Alma Onali haastattelee Helsingin yliopiston kriminologian professori Antti Latvalaa. Podcast on nauhoitettu Geenit, ympäristö vai yksilön valinnat? -tapahtumassa Tiedekulmassa 22.9.2026. Katso haastattelu tekstitettynä videona Youtubessa: https://youtu.be/aeBG_T_ROqs?si=ndf2HGJ_0jiQlLWVYmmärrämmekö eläimiä?
Aliarvioimme usein eläinten kykyä oppia, kommunikoida ja tuntea tunteita. Teemme myös keinotekoista eroa ihmisen ja muiden lajien välille. Mitä uusin tutkimus kertoo eläinten mielestä? Mistä tiedämme, milloin …
Show notes
Aliarvioimme usein eläinten kykyä oppia, kommunikoida ja tuntea tunteita. Teemme myös keinotekoista eroa ihmisen ja muiden lajien välille. Mitä uusin tutkimus kertoo eläinten mielestä? Mistä tiedämme, milloin eläin voi hyvin, ja miten voisimme paremmin ymmärtää toisia lajeja? Jari Hanskan johdolla keskustelemassa ovat dosentti, vanhempi kliininen opettaja Laura Hänninen sekä dosentti, yliopistonlehtori Emma Vitikainen Helsingin yliopistosta. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Ymmärrämmekö eläimiä? -tapahtumassa 8.9.2026. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/wuiA5a9zyKA Lue lisää keskustelun asiantuntijoista: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumat/ymparisto-ja-kestavyys/ymmarrammeko-elaimiaKamppailu maailman suunnasta
Itsevaltaiset johtajat haastavat liberaalia demokratiaa, ja autoritaariset hallinnot ovat voimissaan. Olemmeko palanneet itsevaltiaiden aikakauteen? Millaiset ideologiat maailmassa taistelevat, ja mikä on …
Show notes
Itsevaltaiset johtajat haastavat liberaalia demokratiaa, ja autoritaariset hallinnot ovat voimissaan. Olemmeko palanneet itsevaltiaiden aikakauteen? Millaiset ideologiat maailmassa taistelevat, ja mikä on Suomen ja Euroopan asema näissä kamppailuissa? Ville Blåfieldin johdolla maailmanpolitiikkaan ja demokratian tilaan pureutuvat poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma ja sosiaali- ja kulttuuriantropologian tutkijatohtori Annastiina Kallius Helsingin yliopistosta. Podcast on nauhoitettu Porin SuomiAreenassa 25.6.2026. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/xeOBkyzlusMMiksi naisten terveydestä tiedetään vähemmän kuin miesten?
Naiset sairastavat miehiä enemmän, mutta lääkkeet on räätälöity miehille. Miksi naisiin sovellettava lääketiede on tällä hetkellä vähemmän näyttöön perustuvaa, ja mitä asialle voi tehdä? Ville Blåfieldin …
Show notes
Naiset sairastavat miehiä enemmän, mutta lääkkeet on räätälöity miehille. Miksi naisiin sovellettava lääketiede on tällä hetkellä vähemmän näyttöön perustuvaa, ja mitä asialle voi tehdä? Ville Blåfieldin haastateltavana on tutkimusjohtaja Elisabeth Widén Helsingin yliopistosta. Podcast on nauhoitettu Porin SuomiAreenassa 24.6.2026. Katso haastattelu videona: https://youtu.be/RtOrdTJ4fl8Miksi lihomme, ja hoidetaanko ylipaino jatkossa lääkkeillä?
Tieto lihomisen ja laihtumisen mekanismeista lisääntyy jatkuvasti, ja kyse on paljon muustakin kuin yksilön itsekurista. Mikä kaikki vaikuttaa lihomiseemme, ja kuinka ylipainoa voidaan hoitaa? Ville Blåfieldin …
Show notes
Tieto lihomisen ja laihtumisen mekanismeista lisääntyy jatkuvasti, ja kyse on paljon muustakin kuin yksilön itsekurista. Mikä kaikki vaikuttaa lihomiseemme, ja kuinka ylipainoa voidaan hoitaa? Ville Blåfieldin haastattelussa on kliinisen metabolian professori Kirsi Pietiläinen Helsingin yliopistosta. Podcast on nauhoitettu Porin SuomiAreenassa 24.6.2026. Katso haastattelu videona: https://youtu.be/PxDmJuw6KggMikä on Euroopan ja Suomen paikka muuttuvassa maailmanjärjestyksessä?
Maailmanpoliittinen tilanne vaikuttaa suoraan Euroopan ja Suomen turvallisuuteen, talouteen ja kansainväliseen asemaan. Onko voimapolitiikka palannut jäädäkseen ja voivatko kansainväliset säännöt hillitä …
Show notes
Maailmanpoliittinen tilanne vaikuttaa suoraan Euroopan ja Suomen turvallisuuteen, talouteen ja kansainväliseen asemaan. Onko voimapolitiikka palannut jäädäkseen ja voivatko kansainväliset säännöt hillitä suurvaltoja? Elämmekö tällä hetkellä poikkeuksellista historiallista taitekohtaa vai tuntuuko se vain siltä? Muuttuvasta maailmanjärjestyksestä ovat keskustelemassa poliittisen historian professorit Juhana Aunesluoma ja Johanna Rainio-Niemi Helsingin yliopistosta sekä Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Sinikukka Saari. Juontajana on Ville Kohvakka Kulosaaren yhteiskoulun yhteiskunta- ja talouslinjalta. Podcast on nauhoitettu Eurooppa ja muuttuva maailmanjärjestys -tapahtumassa Tiedekulmassa 8.5.2026. Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen, Kulosaaren yhteiskoulun ja Tiedekulman Tiedettä lukiolaisille -tapahtumasarjaa. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/ASL1qEBvjNsElämmekö diagnoosien aikaa?
Mielenterveyspuhe kuuluu kaikkialla, ja yhä useampi määrittelee itseään diagnoosien kautta. Pahoinvointia ja vaikeita tunteita sanoitetaan psykiatrisella kielellä. Samaan aikaan esimerkiksi nuorten kokema …
Show notes
Mielenterveyspuhe kuuluu kaikkialla, ja yhä useampi määrittelee itseään diagnoosien kautta. Pahoinvointia ja vaikeita tunteita sanoitetaan psykiatrisella kielellä. Samaan aikaan esimerkiksi nuorten kokema ahdistus on lisääntynyt vuosi vuodelta. Onko käynnissä mielenterveyskriisi? Etsimmekö nykyään lääketieteellistä selitystä myös tavalliseen elämään kuuluville vastoinkäymisille ja epävarmuudelle? Miten mielenterveyskysymykset ja diagnoosit heijastelevat kulloistakin yhteiskunnallista tilannetta? Hukkuuko keskustelussa vakavasti sairaiden ääni? Keskustelemassa yliopistotutkija Mona Mannevuo, historiantutkija Mia Pohtola sekä nuorisopsykiatrian professori Anu Raevuori. Juontajana on Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö Vappu Kaarenoja. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja Suomen Kuvalehden järjestämässä tilaisuudessa 14.4.2026. Katso keskustelu tekstitettynä videona Youtubessa: https://youtu.be/mYhc36HrUXo?si=ERBJYLc456r9iNNFTulivuoria ja fossiileja kotikulmilla – Mitä kalliot kertovat menneisyydestä?
Kivet ja kalliot ovat ikkuna menneisyyteen. Missä Suomessa on ollut tulivuoria? Millaisia ovat jääkauden jäljet? Mistä tarkkasilmäinen löytää fossiileja? Tiedekulmassa pohditaan, mitä kalliot voivat luonnossa …
Show notes
Kivet ja kalliot ovat ikkuna menneisyyteen. Missä Suomessa on ollut tulivuoria? Millaisia ovat jääkauden jäljet? Mistä tarkkasilmäinen löytää fossiileja? Tiedekulmassa pohditaan, mitä kalliot voivat luonnossa kulkijalle kertoa ja lähdetään tutkijoiden kanssa matkalle jopa miljardien vuosien taakse. Ylen luontotoimittaja Minna Pyykön jututettavina on kaksi geologia Helsingin yliopistosta: tutkimuskoordinaattori Elina Lehtonen ja Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Arto Luttinen. Toisella tunnilla mukaan liittyy myös paleontologi Mikko Haaramo Helsingin yliopistosta. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Mitä kalliot kertovat? -tapahtumassa 25.3.2026. Keskustelu oli samalla Luonto-Suomen suora radiolähetys Yle Radio Suomessa, ja se on kuunneltavissa myös Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-77407938 Katso keskustelu myös videona: https://www.youtube.com/watch?v=p786xaHf_kMMiksi suurvallat kilpailevat arktisesta alueesta?
Maailman katse siirtyi pohjoiseen, kun Yhdysvallat kertoi havittelevansa Grönlantia itselleen. Arktisen alueen geopoliittinen merkitys on ollut jo pidempään kasvussa: se lämpenee muuta maailmaa nopeammin, ja …
Show notes
Maailman katse siirtyi pohjoiseen, kun Yhdysvallat kertoi havittelevansa Grönlantia itselleen. Arktisen alueen geopoliittinen merkitys on ollut jo pidempään kasvussa: se lämpenee muuta maailmaa nopeammin, ja jään alta vapautuu uusia merireittejä ja luonnonvaroja. Venäjä on panostanut Arktikseen 2000-luvun alusta saakka ja myös Kiina tavoittelee siellä vahvaa asemaa. Millainen alue Arktis on, ja miten ilmastonmuutos muuttaa sen olosuhteita ja merkitystä? Minkälainen voimatasapaino alueella vallitsee ja onko se muutoksessa? Löytyykö jännitteisessä ajassa sijaa yhteistyölle? Keskustelemassa ovat arktisen geopolitiikan ja turvallisuuden tutkimusprofessori Sanna Kopra ja Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen. Haastattelussa on myös ilmakehätieteiden yliopistotutkija Nina Sarnela, joka on osallistunut tutkimusmatkoihin Grönlannissa ja Huippuvuorilla. Juontajana on MTV Uutisten ulkomaantoimittaja Janne Hopsu. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja MTV Uutisten järjestämässä tilaisuudessa 10.3.2026. Katso keskustelu tekstitettynä videona Youtubessa: https://youtu.be/mKmRVVnzNW4?si=8R9hH4utfNy0lIy9Mitä on ilmastonmuokkaus ja tarvitsemmeko sitä?
Maapallon keskilämpötila nousee vaarallisen nopeasti, ja ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo eri puolilla maailmaa. Ilmastonmuokkaus tarkoittaa lämpenemisen hillintää suunnitelmallisella …
Show notes
Maapallon keskilämpötila nousee vaarallisen nopeasti, ja ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo eri puolilla maailmaa. Ilmastonmuokkaus tarkoittaa lämpenemisen hillintää suunnitelmallisella luonnonjärjestelmiin puuttumisella, esimerkiksi heijastamalla auringon säteilyä takaisin avaruuteen. Milloin olemme tilanteessa, jolloin ilmastonmuokkaukseen olisi turvauduttava? Mikä on oikeasti mahdollista ja millaisia ovat erilaisten muokkaustekniikoiden vaikutukset ja riskit? Keskustelemassa Petja Pellin johdolla ovat tieteen akateemikko, aerosoli- ja ympäristöfysiikan professori Markku Kulmala Helsingin yliopistosta ja kasvihuonekaasuja seuraavan ICOS-tutkimusinfrastruktuurin pääjohtaja Hannele Laine. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Mitä on ilmastonmuokkaus ja tarvitsemmeko sitä? -tapahtumassa 24.2.2026. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/ouj1O05wAOMMaailmanpolitiikan polttopisteet
Kansainvälisen politiikan mannerlaatat liikkuvat ennennäkemättömällä vauhdilla. Miltä maailma näyttää suurvaltojen paineessa olevien alueiden näkökulmasta? Miksi juuri nämä alueet ovat nousseet …
Show notes
Kansainvälisen politiikan mannerlaatat liikkuvat ennennäkemättömällä vauhdilla. Miltä maailma näyttää suurvaltojen paineessa olevien alueiden näkökulmasta? Miksi juuri nämä alueet ovat nousseet maailmanpolitiikan keskiöön, ja mitä niiden taustalla on pidemmällä aikavälillä? Rosa Kettumäen haastateltavina ovat seuraavat Helsingin yliopiston tutkijat: Latinalainen Amerikka: alue- ja kulttuurintutkimuksen professori Jussi Pakkasvirta Lähi-itä: Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Aasia: Aasian tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori Tiina Airaksinen Pohjois-Amerikka: Yhdysvaltain tutkimuksen professori Mikko Saikku Pohjoismaat ja Grönlanti: Pohjoismaiden tutkimuksen professori Peter Stadius Haastatteluiden jälkeen keskustellaan eri alueiden välisistä suhteista ja tulevaisuuden maailmanjärjestyksestä. Podcast on nauhoitettu Tiedekulman ja Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan tuottamassa Maailmanpolitiikan polttopisteet -tapahtumassa 12.2.2026. Katso keskustelu videona: https://www.youtube.com/watch?v=zcPDXyUh51oMitä on tekoälyn takana?
Nykyisen teknologisen kehityksen taustalta löytyy datakeskuksia, energiaa, tehokkaita mikrosiruja ja maametalleja. Kuluttajille näkyvien tekoälysovellusten ja internetin toiminnan mahdollistaa fyysinen …
Show notes
Nykyisen teknologisen kehityksen taustalta löytyy datakeskuksia, energiaa, tehokkaita mikrosiruja ja maametalleja. Kuluttajille näkyvien tekoälysovellusten ja internetin toiminnan mahdollistaa fyysinen infrastruktuuri, johon liittyy geopolitiikka ja valtavat hiilidioksidipäästöt. Minkälaiselle teknologiselle kehitykselle, keskinäisriippuvuuksille ja resurssien käytölle digitaalinen maailma perustuu? Onko väliä, missä datakeskukset sijaitsevat ja mikrosirut valmistetaan? Millaista on suurvaltojen digitaalinen kilpailu ja mihin se voi johtaa? Keskustelemassa tietojenkäsittelytieteen professori Jussi Kangasharju, teknologiapolitiikan professori Vili Lehdonvirta ja epäorgaanisen materiaalikemian professori Mikko Ritala. Juontajana on Anna-Sofia Berner. GRAFIIKAT: 1. Pilvipalveluiden infrastruktuureja kartalla: https://www.helsinki.fi/assets/drupal/media-image/Tiedekulma_mita_on_tekoalyn_takana.png 2. Pilvipalveluiden infrastruktuurien osuuksia eri maissa (Figure 2): https://www.tandfonline.com/doi/figure/10.1080/09692290.2025.2489077?scroll=top&needAccess=true# Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Mitä on tekoälyn takana? -tapahtumassa 10.2.2026. Katso keskustelu videona Youtubessa: https://youtu.be/ISOEeAK5cMk?si=uuufxIUWLzeeukOdKuolemattomuuden kaipuu – voiko vanhenemista hidastaa?
Odotettavissa oleva elinikämme on pidentynyt dramaattisesti viimeisen vuosisadan aikana. Lääketieteen ja teknologian kehitys on tuonut oman terveydentilan tarkkailun ja optimoinnin yhä useampien ulottuville …
Show notes
Odotettavissa oleva elinikämme on pidentynyt dramaattisesti viimeisen vuosisadan aikana. Lääketieteen ja teknologian kehitys on tuonut oman terveydentilan tarkkailun ja optimoinnin yhä useampien ulottuville. Superrikkaat puolestaan yrittävät ostaa ikuista nuoruutta palkkaamalla tutkijoita ja turvautumalla kyseenalaisiin menetelmiin. Mitä nuoruuden ja kuolemattomuuden tavoittelu kertoo ajastamme? Mikä kaikki oikeasti vaikuttaa vanhenemiseemme ja millä keinoilla sitä nykytiedon mukaan voi hidastaa? Mihin rajaan asti ihmiselämän pidentäminen on mahdollista? Keskustelemassa Alma Onalin johdolla ovat ikääntymisbiologian professori Pekka Katajisto ja tutkijatohtori Antti Lindfors Helsingin yliopistosta sekä kirjailija ja filosofian tohtori Tiina Raevaara. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Kuolemattomuuden kaipuu -tapahtumassa 27.1.2026. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/OVKnoEC5yd8Millaisia ovat suomalaisten terveydessä ja elintavoissa tapahtuneet muutokset?
Terveys ei ole vain yksityisasia, vaan esimerkiksi perhe- ja koulutustausta, sosioekonominen asema ja yhteiskunnan rakenteet vaikuttavat voimakkaasti yksilöiden terveyteen. Miten eriarvoisuus näkyy suomalaisten …
Show notes
Terveys ei ole vain yksityisasia, vaan esimerkiksi perhe- ja koulutustausta, sosioekonominen asema ja yhteiskunnan rakenteet vaikuttavat voimakkaasti yksilöiden terveyteen. Miten eriarvoisuus näkyy suomalaisten terveydessä ja elintavoissa? Millainen yhteys esimerkiksi lihavuudella tai suun terveydellä on sosiaalisen eriarvoisuuteen? Lääketieteellisen sosiologian professori Tea Lallukkaa haastattelee Alma Onali. Haastattelu liittyy syksyllä 2025 ilmestyneeseen Mitä kuuluu, Suomi? -teokseen: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-ku... Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten Suomella ja suomalaisilla menee? -tapahtumassa 7.10.2025. Katso haastattelu tekstitettynä videona Youtubessa: https://youtu.be/vv1QxOJ68WE?si=OcsclCyRACqNlqCqTalviuni vai kirkasvalolamppu? – selviytymiskeinoja kaamosaikaan
Miten ihmiset ja eläimet oikein pärjäävät, kun valo ja lämpö vähenee? Kuinka esivanhempamme viettivät vuoden pimeintä aikaa ilman keinovaloa? Mitä keinoja meillä on kaamosväsymyksen selättämiseen, ja voisimmeko …
Show notes
Miten ihmiset ja eläimet oikein pärjäävät, kun valo ja lämpö vähenee? Kuinka esivanhempamme viettivät vuoden pimeintä aikaa ilman keinovaloa? Mitä keinoja meillä on kaamosväsymyksen selättämiseen, ja voisimmeko kenties oppia jotain muulta luonnolta tai aiemmilta sukupolvilta? Tiedon valoa vuoden pimeimpään aikaan tarjoilevat psykiatrian professori Tiina Paunio, etnologian yliopistonlehtori Anna Rauhala ja tutkimuskoordinaattori Hanna Rosti Helsingin yliopistosta. Lisäksi mukana etäyhteydellä kaamoksen keskeltä Kilpisjärven tutkimusasemalta on palvelukoordinaattori Hannu Autto. Keskustelua luotsaa Jari Hanska. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Pimeä ilta -tapahtumassa 2.12.2025. Katso keskustelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/_ufPssVwIiMMiltä hyvinvointivaltion tulevaisuus näyttää?
Miten suomalainen hyvinvointivaltio on tullut nykyiseen muotoonsa? Mikä sitä tällä hetkellä haastaa ja mitä pitäisi korjata? Miltä hyvinvointivaltio näyttää vuonna 2040? Hyvinvointivaltion tilasta ja …
Show notes
Miten suomalainen hyvinvointivaltio on tullut nykyiseen muotoonsa? Mikä sitä tällä hetkellä haastaa ja mitä pitäisi korjata? Miltä hyvinvointivaltio näyttää vuonna 2040? Hyvinvointivaltion tilasta ja tulevaisuudesta ovat keskustelemassa tutkimusjohtaja Ville-Pekka Sorsa (Helsingin yliopisto), johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) ja julkistalouden professori Roope Uusitalo (Helsingin yliopisto ja VATT). Juontajana on yhteiskuntaopin opettaja Ville Kohvakka Kulosaaren yhteiskoulusta. Podcast on nauhoitettu Hyvinvointivaltio – loistava menneisyys, harmaa tulevaisuus? -tapahtumassa Tiedekulmassa 28.11.2025. Tapahtuma liittyy EuroStorie-huippuyksikön ja Kulosaaren yhteiskoulun Tiedettä lukiolaisille -tapahtumasarjaan. Yleisössä oli yhteiskunta- ja talouspainotteisten lukioiden opiskelijoita. Keskustelu tekstitettynä videona Youtubessa: https://youtu.be/KYRBrr8gJRA?si=OJmNNq2AJjGK13c4Miksi sodimme?
Konfliktit ja sodankäynti ovat olleet osa ihmisten elämää läpi historian. Mutta mikä saa valtiot ja ihmiset sotimaan? Millaisia tekijöitä sotien taustalla on? Entä onko sotiminen ihmisen luontainen piirre? …
Show notes
Konfliktit ja sodankäynti ovat olleet osa ihmisten elämää läpi historian. Mutta mikä saa valtiot ja ihmiset sotimaan? Millaisia tekijöitä sotien taustalla on? Entä onko sotiminen ihmisen luontainen piirre? Keskustelemassa ovat Helsingin yliopiston vieraileva tutkija, Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö, Helsingin yliopiston yleisen historian yliopistonlehtori Risto Marjomaa ja Helsingin yliopiston sekä Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjän turvallisuuspolitiikan professori Katri Pynnöniemi. Juontajana on Alma Onali. Podcast on nauhoitettu Miksi sodimme? -tapahtumassa Tiedekulmassa 18.11.2025 Katso podcast tekstitettynä videona: https://youtu.be/LqZEKYCXheY?si=FCU3guXMqGdzD6eHMitä tehdä Suomen huumetilanteelle?
Muuntohuume Alfa-PVP:n lisääntynyt käyttö herättää huolta ja näkyy varsinkin pääkaupunkiseudun kaduilla. Alfa-PVP eli “peukku” on kuitenkin vain osa suomalaisten huumeidenkäytön kokonaiskuvaa: esimerkiksi …
Show notes
Muuntohuume Alfa-PVP:n lisääntynyt käyttö herättää huolta ja näkyy varsinkin pääkaupunkiseudun kaduilla. Alfa-PVP eli “peukku” on kuitenkin vain osa suomalaisten huumeidenkäytön kokonaiskuvaa: esimerkiksi kokaiinia käytetään vuosi vuodelta enemmän, usein satunnaisesti viikonloppuisin. Tuoreimman tilaston mukaan huumekuolemat laskivat vuoden 2023 ennätystasosta, mutta silti joka viikko huumeisiin kuolee noin viisi ihmistä. Millainen on Suomen huumetilanne tällä hetkellä? Mitkä keinot oikeasti vaikuttaisivat päihderiippuvaisten arkeen? Miten huumeiden aiheuttamiin moninaisiin haittoihin voidaan puuttua ja millaista olisi tutkimustiedon valossa tehokkaampi päihdepolitiikka? Huumetilanteesta ja siihen vaikuttamisen keinoista keskustelevat Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtori Anna Leppo, rikosoikeuden professori Sakari Melander ja kliininen opettaja sekä HUS Riippuvuuspsykiatrian apulaisylilääkäri John Söderholm. Tapahtuman juontaa Vappu Kaarenoja. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Mitä tehdä Suomen huumetilanteelle? -tapahtumassa 4.11.2025. Katso keskustelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/7j9onzdUf1ASienirihmastosta ruokaa ja rakennusmateriaaleja
Sienistä voi löytyä ratkaisu tulevaisuuden kestävämpään rakentamiseen ja syömiseen. Sienirihmastoa voidaan kasvattaa muun teollisuuden sivuvirtoina syntyvässä jätteessä, kuten jätepaperissa tai kauran …
Show notes
Sienistä voi löytyä ratkaisu tulevaisuuden kestävämpään rakentamiseen ja syömiseen. Sienirihmastoa voidaan kasvattaa muun teollisuuden sivuvirtoina syntyvässä jätteessä, kuten jätepaperissa tai kauran akanoissa. Jo nyt rihmaston avulla valmistetaan erilaisia rakennus- ja pakkausmateriaaleja, ja samasta rihmastosadosta voisi korjata osan ruuantuotantoon. Mihin kaikkeen sienimateriaaleja voidaan käyttää ja millaiset tulevaisuudennäkymät rihmastoviljelyllä on? Helsingin yliopiston apulaisprofessori Tuula Jyske ja laboratoriomestari Jutta Varis keskustelevat Jari Hanskan kanssa siitä, kuinka sieniä voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa. Korjaus podcastiin: Kohdassa 12:42 puhutaan, että sienirihmastoa pystytään tuottamaan navettaan mahtuvassa kerrosviljelmässä 10 000 kg vuodessa ja 10 lehmää lypsää vuodessa saman määrän maitoa. Oikea luku on 100 000 kg rihmastoa ja 100 000 litraa maitoa vuodessa. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Salaperäiset sienet -tapahtumassa 21.10.2025. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/kLrS0S9IISg Tutustu myös sieniaiheiseen Asumia-näyttelyyn Tiedekulmassa 5.12.2025 asti: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/nayttelyt/asumia-nayttelySienten salaperäinen maailma
Sienet ovat ihmeellisiä eliöitä, joiden salaisuuksista moni on vielä selvittämättä. Ne voivat elää jopa tuhansia vuosia, kommunikoida ja hyödyntää radioaktiivisuutta. Ne eivät ole eläimiä eivätkä kasveja, mutta …
Show notes
Sienet ovat ihmeellisiä eliöitä, joiden salaisuuksista moni on vielä selvittämättä. Ne voivat elää jopa tuhansia vuosia, kommunikoida ja hyödyntää radioaktiivisuutta. Ne eivät ole eläimiä eivätkä kasveja, mutta useat eläimet ja kasvit ovat riippuvaisia niiden maanalaisista rihmastoista. Mitä kaikkea sienistä tiedetään ja mikä niissä hämmästyttää myös tutkijoita? Jari Hanskan kanssa sienten salaperäisestä maailmasta keskustelevat Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Tuula Niskanen ja Helsingin yliopiston vanhempi yliopistonlehtori Sari Timonen. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Salaperäiset sienet -tapahtumassa 21.10.2025. Katso keskustelu myös videona: https://youtu.be/dRc9anbaAHkMiten Suomen taloudellinen tila vertautuu muihin maihin?
Suomessa talouspuhe on tällä hetkellä hyvin synkkää. Mutta miltä Suomen talous ja suomalainen hyvinvointi näyttää eurooppalaisessa vertailussa? Onko Ruotsi edelleen hyvä vertailukohde Suomen talouskehitykselle …
Show notes
Suomessa talouspuhe on tällä hetkellä hyvin synkkää. Mutta miltä Suomen talous ja suomalainen hyvinvointi näyttää eurooppalaisessa vertailussa? Onko Ruotsi edelleen hyvä vertailukohde Suomen talouskehitykselle – vai olisiko tarjolla parempia? Alma Onali haastattelee Ilja Kavoniusta, joka toimii Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa yliopistotutkijana ja Euroopan keskuspankissa johtavana ekonomistina. Haastattelu liittyy syksyllä 2025 ilmestyneeseen Mitä kuuluu, Suomi? -teokseen: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-kuuluu-suomi/ Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten Suomella ja suomalaisilla menee? -tapahtumassa 7.10.2025.Millaista on suomalainen rikollisuus?
Julkisen keskustelun ja uutisotsikoiden perusteella suomalainen rikollisuus on usein rajuja väkivallantekoja, jengirikollisuutta ja alamaailman verkostoja. Mutta millaisia suomalaisten tekemät rikokset ovat …
Show notes
Julkisen keskustelun ja uutisotsikoiden perusteella suomalainen rikollisuus on usein rajuja väkivallantekoja, jengirikollisuutta ja alamaailman verkostoja. Mutta millaisia suomalaisten tekemät rikokset ovat rikollisuuden kokonaiskuvaan perehtyneen kriminologin näkökulmasta? Mihin suuntaan rikollisuus on kehittynyt viime vuosina? Ja mitä ihmettä on piilorikollisuus? Helsingin yliopiston kriminologian yliopistonlehtori Matti Näsiä haastattelee Alma Onali. Haastattelu liittyy syksyllä 2025 ilmestyneeseen Mitä kuuluu, Suomi? -teokseen: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-kuuluu-suomi/ Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten Suomella ja suomalaisilla menee? -tapahtumassa 7.10.2025Ymmärrätkö koiraasi?
Olemme eläneet koirien kanssa vuosituhansia, mutta emme silti aina osaa tulkita niiden mielenliikkeitä. Mitä uusin tutkimustieto kertoo koirien tunteista, käyttäytymisestä ja persoonallisuuksista? Mitä eri …
Show notes
Olemme eläneet koirien kanssa vuosituhansia, mutta emme silti aina osaa tulkita niiden mielenliikkeitä. Mitä uusin tutkimustieto kertoo koirien tunteista, käyttäytymisestä ja persoonallisuuksista? Mitä eri rotujen ominaisuuksista ja geenien vaikutuksesta tiedetään? Kuinka hyvin koirat osaavat tulkita ihmisiään ja miten me oppisimme ymmärtämään paremmin karvaisia kumppaneitamme? Koirista keskustelevat väitöskirjatutkija Nona Borgström, molekyyligenetiikan professori Hannes Lohi ja eläinten käyttäytymistieteen dosentti Katriina Tiira Helsingin yliopistosta. Keskustelua luotsaa MTV Uutisten toimittaja Nelli Hyttinen. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja MTV Uutisten järjestämässä Ymmärrätkö koiraasi? -tapahtumassa 23.9.2025. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/5iKxSPfvPDYMiten persoonallisuus muodostuu ja kuinka se ohjaa käytöstämme?
Persoonallisuuden piirteet nousevat jatkuvasti esille, kun arvioidaan ihmisen soveltuvuutta työ- ja opiskelupaikkaan tai ihmissuhteeseen. Verkon persoonallisuustesteistä haetaan luokittelua omalle …
Show notes
Persoonallisuuden piirteet nousevat jatkuvasti esille, kun arvioidaan ihmisen soveltuvuutta työ- ja opiskelupaikkaan tai ihmissuhteeseen. Verkon persoonallisuustesteistä haetaan luokittelua omalle persoonallisuudelle. Miten persoonallisuus vaikuttaa käyttäytymiseemme? Millaisia persoonallisuuden piirteitä arvostamme ja millaisia välttelemme esimerkiksi työelämässä? Entä voiko netin persoonallisuustesteihin luottaa? Keskustelemassa psykologian professori Markus Jokela ja akatemiatutkija Aino Saarinen Helsingin yliopistosta. Juontajana on MTV Uutisten toimittaja Katariina Kähkönen. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja MTV Uutisten järjestämässä tilaisuudessa 9.9.2025.
These are the latest 41 of 200 episodes. You’ll find older episodes in the podcast’s feed.
Similar podcasts
More Science podcasts
Is this your podcast?
Confirm it with an entry in your feed: you get a code here, add it as podcast:txt to the channel of your feed, and we check it. Your podcast is then shown as “verified” on SoundNode.