Mitä tulisi tietää?
- Episódios
- 101
- Publicação
- semanal
- Último episódio
- 12 nov 2026
Sobre o podcast
Tässä Podcastissa radiopersoona ja muusikko Mikko Siltala heittäytyy niiden asioiden pariin mitkä häntä ovat aina kiinnostaneet tai vuosien varrella alkaneet kiinnostaa. Luvassa siis aiheita maailman alkuhämäristä tämän hetken ilmiöihin.
Episódios 101
Ihmisen ja eläinten yhteisestä historiasta?
Ihminen ei ole koskaan elänyt irrallaan muista eläimistä. Eläimet ovat tarjonneet ravintoa ja materiaaleja, mutta niiden merkitys on ollut paljon käytännöllistä hyötyä laajempi. Ne ovat olleet osa ihmisten …
Notas do episódio
Ihminen ei ole koskaan elänyt irrallaan muista eläimistä. Eläimet ovat tarjonneet ravintoa ja materiaaleja, mutta niiden merkitys on ollut paljon käytännöllistä hyötyä laajempi. Ne ovat olleet osa ihmisten maailmankuvaa, uskomuksia, rituaaleja ja sosiaalisia suhteita.
Millainen oli ihmisen ja eläimen välinen suhde kivikaudella? Oliko eläin ennen kaikkea metsästyksen kohde vai saattoiko siihen liittyä myös ystävyyttä, kiintymystä ja kunnioitusta? Mitä muinaiset hautalöydöt, eläinten luut ja arkeologiset jäljet paljastavat ihmisten suhtautumisesta eläimiin?
Tässä jaksossa arkeologi Kristiina Mannermaa kertoo ihmisen ja eläimen yhteisestä historiasta. Keskustelemme metsästäjä-keräilijöiden elämästä, eläinten kulttuurisista ja symbolisista merkityksistä sekä siitä, miten ihmisen suhde muihin eläimiin muuttui vuosituhansien aikana.
Menneisyyden tutkiminen voi paljastaa myös jotain olennaista nykyhetkestä: milloin eläimistä tuli meille hyödykkeitä, milloin kumppaneita ja miten käsityksemme muista lajeista ovat muuttuneet?
ALOITA OMA PODCAST: https://async.com/?ref=mwnkyjm
Kivikauden ihmisen maailmankuvasta?
Millaiseen maailmaan kivikauden ihminen uskoi? Miten hän ymmärsi ympäröivää luontoa, eläimiä ja ihmisen paikkaa maailmassa? Oliko hänellä käsitys hengistä, yliluonnollisista voimista tai elämästä kuoleman …
Notas do episódio
Millaiseen maailmaan kivikauden ihminen uskoi? Miten hän ymmärsi ympäröivää luontoa, eläimiä ja ihmisen paikkaa maailmassa? Oliko hänellä käsitys hengistä, yliluonnollisista voimista tai elämästä kuoleman jälkeen?
Kivikauden ihmisistä ei ole säilynyt kirjoitettuja kertomuksia, mutta heidän maailmastaan on jäänyt jälkiä, joita arkeologit voivat tutkia. Erityisen kiehtovia vihjeitä tarjoavat esihistorialliset kalliomaalaukset, joiden merkityksiä tutkijat ovat yrittäneet selvittää vuosikymmenten ajan.
Tässä Mitä tulisi tietää? -jaksossa arkeologi Antti Lahelma kertoo, mitä kivikauden ihmisen maailmankuvasta voidaan oikeastaan tietää. Miten hän suhtautui luontoon ja eläimiin? Millaisia merkityksiä kalliomaalauksilla oli? Ja kuinka paljon voimme lopulta ymmärtää tuhansia vuosia sitten eläneiden ihmisten ajattelusta?Voisiko kivikauden ihmisen maailmankuva olla paljon lähempänä omaamme kuin kuvittelemme – vai elivätkö he todellisuudessa aivan toisenlaisessa maailmassa?
ALOITA OMA PODCAST: https://async.com/?ref=mwnkyjm
Suomalaisesta mytologiasta?
Mitä suomalainen mytologia kertoo esi-isiemme maailmankuvasta – ja mitä vanhat tarinat voivat merkitä meille nykyään?Tässä Mitä tulisi tietää? -jaksossa vieraana on kirjailija Eeva Maria Leino, jonka työssä …
Notas do episódio
Mitä suomalainen mytologia kertoo esi-isiemme maailmankuvasta – ja mitä vanhat tarinat voivat merkitä meille nykyään?
Tässä Mitä tulisi tietää? -jaksossa vieraana on kirjailija Eeva Maria Leino, jonka työssä kohtaavat suomalainen kansanperinne, mytologia, luonnonkasvit, naiseuden myytit, symboliikka ja syvyyspsykologia.Pohdimme, millaisia uskomuksia, tarinoita ja hahmoja kansanperinteestämme tunnetaan. Keskustelemme myös, siitä miten myyttejä voidaan tulkita symbolisesti ja psykologisesti, mitä alkemia tuo tähän tarkasteluun ja miksi vanhat tarinat puhuttelevat ihmisiä yhä. Missä kulkee raja historiallisen tiedon ja myöhempien tulkintojen välillä – ja mitä voimme itse löytää näistä tarinoista?ALOITA OMA PODCAST: https://async.com/?ref=mwnkyjmPODIMO: 30 päivää ilmaiseksi: https://podimo.com/s/mita-tulisi-tietaa📚 Eeva Maria Leinon kirjoja• Paluu jumalattaren luontoon – Polku pohjoisen voiman ja myyttien juurille (yhdessä Tytti Leiwon kanssa)https://www.suomalainen.com/products/paluu-jumalattaren-luontoon-voimaannuttava-opas-juurtemme-aarelle-kasvien-ja-harjoitusten-avulla• Pohjoisen alitajunnan maa – Tarina naiseuden myyteistä (yhdessä Tytti Leiwon kanssa)https://uniomystica.fi/tuote/leino-eeva-maria-leiwo-tytti-pohjoisen-alitajunnan-maa-tarina-naiseuden-myytteista/• Paluu myyttien alkemiaan – Sielun seitsemän vaihettahttps://www.suomalainen.com/products/paluu-myyttien-alkemiaan• Ktoonisten myyttien alkemia – Kansanperinteen symbolinen syvyyshttps://www.salakirjat.net/product/451/ktoonisten-myyttien-alkemia---kansanperinteen-symbolinen-syvyys
Historiantutkimuksesta? (ja sen tarjoamasta totuudesta)
Menneisyys on täynnä tapahtumia, joista emme voi enää kysyä niissä mukana olleilta ihmisiltä. Mistä siis tiedämme, mitä todella tapahtui? Kuinka luotettavia ovat vanhat asiakirjat, silminnäkijöiden kertomukset …
Notas do episódio
Menneisyys on täynnä tapahtumia, joista emme voi enää kysyä niissä mukana olleilta ihmisiltä. Mistä siis tiedämme, mitä todella tapahtui?
Kuinka luotettavia ovat vanhat asiakirjat, silminnäkijöiden kertomukset, valokuvat ja historialliset esineet? Entä mitä teemme silloin, kun lähteet ovat keskenään ristiriidassa?
Tänään vieraana on Tampereen yliopiston historian professori Tanja Vahtikari. Hänen kanssaan keskustellaan historiantutkimuksen perusteista ja siitä, miten menneisyydestä muodostetaan mahdollisimman luotettava käsitys.
Voiko historiaa tutkia objektiivisesti, vai vaikuttavatko tutkijan omat näkemykset aina siihen, miten menneisyyttä tulkitaan?
Miten propaganda, tarkoitushakuisesti muokatut kertomukset ja ihmisen epäluotettava muisti vaikeuttavat historian selvittämistä? Entä voiko uusi löytö muuttaa kaiken sen, mitä olemme aiemmin pitäneet totena?
Keskustelussa pohditaan myös sitä, kuinka pitkälle historiantutkimuksen keinot riittävät ja miten erotamme perustellun tiedon spekulaatiosta.
ALOITA OMA PODCAST: https://async.com/?ref=mwnkyjm
PODIMO 30pv ilmaiseksi: https://podimo.com/s/mita-tulisi-tietaa
Kehonkielestä ja kommunikaatiosta?
Miksi jotkut ihmiset herättävät meissä välittömästi luottamusta, kun taas toisista saamme epäilyttävän vaikutelman jo ennen kuin he ovat ehtineet sanoa sanaakaan? Mitä kehonkieli kertoo meistä – ja kuinka hyvin …
Notas do episódio
Miksi jotkut ihmiset herättävät meissä välittömästi luottamusta, kun taas toisista saamme epäilyttävän vaikutelman jo ennen kuin he ovat ehtineet sanoa sanaakaan? Mitä kehonkieli kertoo meistä – ja kuinka hyvin osaamme oikeasti tulkita toisiamme?
Tässä Mitä tulisi tietää? -podcastin jaksossa vieraana on kehonkielen asiantuntija Niko Visuri, joka tunnetaan myös nimellä Mr. Body Language. Keskustelemme sanattomasta viestinnästä, ensivaikutelmista, katsekontaktista, eleistä ja ilmeistä sekä siitä, millaisen vaikutelman annamme muille usein täysin huomaamattamme.
Voiko valehtelijan tunnistaa kehonkielestä? Paljastaako katseen välttely epävarmuuden tai käsien ristiminen puolustautumisen? Entä kuinka paljon kehonkielellä voi vaikuttaa siihen, miten muut suhtautuvat meihin?Käsittelemme myös kehonkielen merkitystä
työhaastatteluissa, esiintymisessä ja arkisissa kohtaamisissa. Voimmeko oppia viestimään vakuuttavammin, rakentamaan luottamusta ja ymmärtämään muita paremmin? Vai tulkitsemmeko toisten eleitä joskus aivan väärin?Keskustelussa selviää myös, missä kulkevat kehonkielen tulkinnan rajat ja miksi yksittäisestä eleestä ei kannata tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
ALOITA OMA PODCAST: https://async.com/?ref=mwnkyjm
Metafysiikasta?
Mitä oikeastaan tarkoittaa, että jokin on olemassa?Miksi on olemassa jotain eikä ei mitään? Onko aika todella olemassa? Onko tulevaisuus jo olemassa? Tässä Mitä tulisi tietää? -jaksossa mennään kysymysten …
Notas do episódio
Mitä oikeastaan tarkoittaa, että jokin on olemassa?Miksi on olemassa jotain eikä ei mitään? Onko aika todella olemassa? Onko tulevaisuus jo olemassa?
Tässä Mitä tulisi tietää? -jaksossa mennään kysymysten äärelle, joihin ei ole helppoja vastauksia. Vieraaksi palaa dosentti Jani Hakkarainen Tampereen yliopistosta.
Metafysiikka tutkii todellisuuden kaikkein perustavimpia kysymyksiä. Se yrittää selvittää, mitä olemassaolo tarkoittaa, millainen todellisuuden rakenne on ja millaisia asioita maailmaan oikeastaan kuuluu.
Keskustelemme muun muassa siitä voiko todellisuudesta olla jotain sellaista, mitä luonnontieteet eivät pysty tavoittamaan.Nämä eivät ole välttämättä kysymyksiä, joihin löydämme tässä jaksossa lopullisia vastauksia. Mutta ehkä juuri siksi niitä kannattaa kysyä.
ALOITA OMA PODCAST: https://async.com/?ref=mwnkyjm
Stalinista ja Suomesta?
ALOITA OMA PODCAST: https://async.com/?ref=mwnkyjmJosif Stalin johti Neuvostoliittoa aikana, jolloin Suomen itsenäisyys joutui useaan kertaan todelliseen vaaraan. Talvisota, jatkosota, rauha vuonna 1944 ja …
Notas do episódio
ALOITA OMA PODCAST: https://async.com/?ref=mwnkyjm
Josif Stalin johti Neuvostoliittoa aikana, jolloin Suomen itsenäisyys joutui useaan kertaan todelliseen vaaraan. Talvisota, jatkosota, rauha vuonna 1944 ja sodanjälkeinen Suomi olivat kaikki tilanteita, joissa Stalinin päätöksillä oli valtava merkitys Suomen tulevaisuudelle.
Mutta mitä Stalin itse ajatteli Suomesta?Miksi Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen vuonna 1939? Miksi Stalin ei sodan jälkeen miehittänyt Suomea, vaikka puna-armeija oli vallannut suuren osan Itä-Euroopasta? Ja miksi Suomesta ei lopulta tullut samanlaista Neuvostoliiton satelliittivaltiota kuin monista muista Itä-Euroopan maista?
Tässä Mitä tulisi tietää? -jaksossa keskustelen historioitsija Kimmo Rentolan kanssa Stalinista, Neuvostoliiton tavoitteista ja Suomen asemasta Stalinin valtakaudella.Katsomme myös sitä, kuinka paljon Stalin todella tiesi Suomesta ja suomalaisesta politiikasta – ja miten hänen henkilökohtaiset näkemyksensä vaikuttivat siihen, millaiseksi Suomen ja Neuvostoliiton suhde muodostui.
Kyse ei siis ole vain Stalinista. Kyse on myös siitä, miksi Suomi säilyi itsenäisenä aikana, jolloin moni muu Euroopan maa menetti itsenäisyytensä.
Tallinnan Meriväljan UFO -mysteeristä?
Tallinnan alla voi olla enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.Mikä on Merivälljan mysteeri? Mitä todella tapahtui – ja miksi tämä tapaus on herättänyt kysymyksiä vielä vuosikymmenten jälkeen?Tässä jaksossa …
Notas do episódio
Tallinnan alla voi olla enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.Mikä on Merivälljan mysteeri? Mitä todella tapahtui – ja miksi tämä tapaus on herättänyt kysymyksiä vielä vuosikymmenten jälkeen?Tässä jaksossa kirjailija Mart Sander kertoo Object M -kirjastaan ja tutkimuksesta mysteerin ympärillä. Käymme läpi tapahtumia, johtolankoja ja kysymyksiä, joihin ei ole vieläkään yksiselitteistä vastausta.Sen sijaan mitä syvemmälle tapaukseen mennään, sitä enemmän uusia kysymyksiä syntyy.
ALOITA OMA PODCAST:
Amazonian salaisuuksista?
Amazonin sademetsää on pitkään pidetty yhtenä maailman viimeisistä suurista koskemattomista erämaista. Mutta metsän alla on jotain, mikä muuttaa kuvaa Amazonin menneisyydestä.Tässä jaksossa vieraana on …
Notas do episódio
Amazonin sademetsää on pitkään pidetty yhtenä maailman viimeisistä suurista koskemattomista erämaista. Mutta metsän alla on jotain, mikä muuttaa kuvaa Amazonin menneisyydestä.
Tässä jaksossa vieraana on Helsingin yliopiston emeritusprofessori Martti Pärssinen, joka on tutkinut Amazonian historiaa ja muinaisia yhteiskuntia vuosikymmenten ajan.
Pärssisen johtamassa tuoreessa tutkimuksessa Amazonin tiheän kasvillisuuden alle kurkistettiin LiDAR-laserkeilauksen avulla. Metsän alta paljastui satoja aiemmin tuntemattomia ihmisen rakentamia maarakennelmia – geometrisia rakenteita, pengerryksiä, teitä ja seremoniallisia keskuksia.
Mutta mitä tämä oikeastaan kertoo Amazonin muinaisista asukkaista?
Millaisia yhteiskuntia sademetsään syntyi? Miten he hyödynsivät ja muokkasivat ympäristöään?
Entä kuinka paljon Amazonin historiasta on edelleen piilossa metsän keskellä?
Tässä jaksossa matkustamme tuhansia vuosia taaksepäin ja tutkimme, mitä uudet arkeologiset menetelmät voivat paljastaa yhdestä maailman kiehtovimmista ympäristöistä.
ALOITA OMA PODCAST: https://async.com/?ref=mwnkyjm
Panssarilaiva ilmarisen uppoamisesta ja operaatio Nordwindistä
Panssarilaiva Ilmarisen uppoamisesta tulee 13.9.2026 kuluneeksi tasan 85 vuotta. Tässä jaksossa pureudumme Suomen merihistorian suurimpaan ja vaietumpaan tragediaan, kun vieraaksi saapuu historioitsija ja …
Notas do episódio
Panssarilaiva Ilmarisen uppoamisesta tulee 13.9.2026 kuluneeksi tasan 85 vuotta. Tässä jaksossa pureudumme Suomen merihistorian suurimpaan ja vaietumpaan tragediaan, kun vieraaksi saapuu historioitsija ja tietokirjailija Ville Jalovaara. Häneltä ilmestyi tänä vuonna laajasti huomioitu uutuuskirja Ilmarinen 1941 – Operaatio Nordwind ja Suomi.
Syyskuun 13. päivänä 1941 Suomen laivaston ylpeys, panssarilaiva Ilmarinen, osui miinaan Utön eteläpuolella ja upposi vain seitsemässä minuutissa. Katastrofissa menehtyi 271 merisotilasta. Marsalkka Mannerheim määräsi tragedian välittömästi salattavaksi, ja kansa sai kuulla totuuden vasta sodan jälkeen syksyllä 1945.
Tässä jaksossa keskustelemme muun muassa siitä mikä oli suomalais-saksalainen hämäysoperaatio Operaatio Nordwind, joka johti tuhoisaan miinakenttään?
ALOITA OMA PODCAST: https://async.com/?ref=mwnkyjm&tap_s=10345956-85ecb8
Mustista aukoista ja universumin rakenteesta
Tässä jaksossa vieraana on teoreettinen fyysikko ja tietokirjailija Tommi Tenkanen, jonka kanssa lähestymme yhtä maailmankaikkeuden kiehtovimmista ja arvoituksellisimmista ilmiöistä: mustia aukkoja.Mitä mustat …
Notas do episódio
Tässä jaksossa vieraana on teoreettinen fyysikko ja tietokirjailija Tommi Tenkanen, jonka kanssa lähestymme yhtä maailmankaikkeuden kiehtovimmista ja arvoituksellisimmista ilmiöistä: mustia aukkoja.
Mitä mustat aukot oikeastaan ovat, ja miksi ne haastavat käsityksemme ajasta, avaruudesta ja todellisuuden rakenteesta? Keskustelussa kuljetaan aika-avaruuden peruskysymyksistä sen syvimpiin mutkiin, alkuräjähdyksen jälkiin ja niihin suuriin teemoihin, joiden kautta mustat aukot voivat auttaa ymmärtämään koko maailmankaikkeuden syntyä ja olemusta.
Luvassa on ajatuksia herättävä jakso fysiikan äärirajoilta — paikasta, jossa arkijärki joutuu hetkeksi pitämään kahvitauon.
ALOITA OMA PODCAST: https://async.com/?ref=mwnkyjm
Natseista ja Sibeliuksesta.
Jean Sibeliuksen yhteydet natsi-Saksaan ovat herättäneet kiivasta keskustelua vuosikymmenien ajan. Uutuuskirjassaan Sibeliuksen katumuspäivä 1943 Antti Vihinen selvittää säveltäjän toimia 1930–40-lukujen …
Notas do episódio
Jean Sibeliuksen yhteydet natsi-Saksaan ovat herättäneet kiivasta keskustelua vuosikymmenien ajan. Uutuuskirjassaan Sibeliuksen katumuspäivä 1943 Antti Vihinen selvittää säveltäjän toimia 1930–40-lukujen vaihteessa, kun natsi-Saksan johtajat nostivat Sibeliuksen jalustalle. Mukana on aiemmin julkaisematon Hitleriltä Sibeliukselle osoitettu kirje (1935) ja uutta tulkintaa sotavuosien päiväkirjamerkinnöistä. Haastattelussa pureudumme siihen, mitä Sibeliuksen “natsiyhteyksistä” oikeastaan tiedetään, miten hänen toimintaansa tulee tulkita nykykäsitysten valossa ja mitä eräänä syyspäivänä 1943 tapahtui.
Hittibiisin tekemisestä?
Säveltäjä ja lauluntekijä Janne Rintala avaa tässä jaksossa hittilaulun tekemisen salaisuuksia. Mistä syntyy tarttuva melodia? Miksi osa kertosäkeistä jää mieleen heti? Miten sanoitus saadaan tuntumaan aidolta …
Notas do episódio
Säveltäjä ja lauluntekijä Janne Rintala avaa tässä jaksossa hittilaulun tekemisen salaisuuksia. Mistä syntyy tarttuva melodia? Miksi osa kertosäkeistä jää mieleen heti? Miten sanoitus saadaan tuntumaan aidolta — ja miten kappale kirjoitetaan juuri oikealle artistille?
Keskustelussa sukelletaan Jannen omaan musiikilliseen historiaan, säveltämisen ja sanoittamisen käsityöhön sekä yhteistyöhön artistien, ja muiden tekijöiden kanssa.
Tämä jakso on kaikille, joita kiinnostaa, mitä tapahtuu ennen kuin kappaleesta tulee hitti.
Modernista miehestä?
Mieheltä odotetaan nykyään enemmän kuin ehkä koskaan aikaisemmin.Hänen pitäisi olla vahva, mutta herkkä. Määrätietoinen, mutta lempeä. Menestyvä, mutta läsnä. Itsenäinen, mutta tunteistaan avoin.Moni mies …
Notas do episódio
Mieheltä odotetaan nykyään enemmän kuin ehkä koskaan aikaisemmin.
Hänen pitäisi olla vahva, mutta herkkä. Määrätietoinen, mutta lempeä. Menestyvä, mutta läsnä. Itsenäinen, mutta tunteistaan avoin.
Moni mies yrittää täyttää kaikki nämä odotukset yhtä aikaa — ja päätyy kysymään, mitä miehenä oleminen oikeastaan enää tarkoittaa.Tässä jaksossa psykologi, pariterapeutti ja tietokirjailija Tony Dunderfelt pohtii modernin miehen suuria kysymyksiä. Keskustelemme siitä, miksi niin moni mies kokee olevansa hukassa, miten miehen rooli on muuttunut viime vuosikymmeninä ja mitä tapahtuu, kun vanhat mallit eivät enää tunnu toimivan.
Puhumme myös maskuliinisuudesta, parisuhteista, tunne-elämästä, miesten kasvusta sekä siitä, miksi vahvuus ja herkkyys eivät ehkä olekaan toistensa vastakohtia.
Onko moderni mies kriisissä? Vai elämmekö aikaa, jolloin miehuutta rakennetaan uudelleen ensimmäistä kertaa sukupolviin?
Imperiumien romahduksesta?
Mikä saa valtakunnan, joka hallitsee miljoonia ihmisiä, kerää valtavia rikkauksia ja näyttää voittamattomalta, lopulta sortumaan?Onko tuho seurausta vihollisista, taloudesta, huonoista johtajista vai jostain …
Notas do episódio
Mikä saa valtakunnan, joka hallitsee miljoonia ihmisiä, kerää valtavia rikkauksia ja näyttää voittamattomalta, lopulta sortumaan?
Onko tuho seurausta vihollisista, taloudesta, huonoista johtajista vai jostain paljon syvemmästä?
Historioitsija Teemu Keskisarjan kanssa keskustelemme siitä, miksi imperiumit hajoavat, mitä yhteistä Roomalla, Ruotsin suurvallalla ja muilla historian mahdikkailla valtakunnilla on, ja miksi ihmiset usein puolustavat järjestelmää vielä silloin, kun sen perustukset ovat jo murtumassa.
Jakso ei ole pelkästään menneisyydestä.
Se on myös vallasta, ihmisluonnosta ja siitä, tunnistaisimmeko oman aikamme mahdollisen romahduksen lainkaan.
Vai näyttävätkö imperiumit kaikkein vahvimmilta juuri ennen kuin ne alkavat hajota?
C.G.E Mannerheimista?
Carl Gustaf Emil Mannerheim on yksi Suomen historian tunnetuimmista — ja ristiriitaisimmista — henkilöistä.Mutta kuinka hyvin tunnemme itse ihmisen myytin takana?Miten venäjänarmeijan aristokraatista tuli …
Notas do episódio
Carl Gustaf Emil Mannerheim on yksi Suomen historian tunnetuimmista — ja ristiriitaisimmista — henkilöistä.
Mutta kuinka hyvin tunnemme itse ihmisen myytin takana?
Miten venäjänarmeijan aristokraatista tuli suomalaisen kansakunnan symboli? Miksi Mannerheim herättää yhä niin voimakkaita tunteita? Ja kuinka paljon hänen ympärilleen rakentuneesta kuvasta on historiallista todellisuutta — kuinka paljon myöhemmin syntynyttä kansallista tarinaa?
Tässä jaksossa historioitsija Henrik C. Meinander avaa Mannerheimin elämää, persoonaa ja historiallista merkitystä tavalla, joka vie pelkkien vuosilukujen ja sotakertomusten ulkopuolelle.
Jakso ei käsittele vain yhtä historiallista henkilöä.
Se käsittelee myös sitä, millainen maa Suomi oli syntyessään — ja millaiseksi se lopulta muodostui.https://otava.fi/kirjat/gustaf-mannerheim-suomenkielinen/
Rahasta?
Raha ohjaa lähes kaikkea ympärillämme, mutta silti harva pysähtyy miettimään, mitä raha oikeastaan on — tai miksi talous tuntuu juuri nyt monista niin epävarmalta.Miksi Suomen talous on jäänyt jälkeen muista …
Notas do episódio
Raha ohjaa lähes kaikkea ympärillämme, mutta silti harva pysähtyy miettimään, mitä raha oikeastaan on — tai miksi talous tuntuu juuri nyt monista niin epävarmalta.
Miksi Suomen talous on jäänyt jälkeen muista Pohjoismaista? Miksi hinnat nousevat ja hyvinvointivaltion tulevaisuudesta puhutaan jatkuvasti yhä huolestuneempaan sävyyn?
Tässä jaksossa ekonomisti Aki Kangasharju avaa ymmärrettävästi, miten raha, kasvu ja ihmisten käyttäytyminen oikeasti liittyvät toisiinsa,, miksi sijoittaminen tuntuu monista pelottavalta, ja ovatko nuorten pelot eläkkeiden tulevaisuudesta perusteltuja.
Lisäksi jaksossa käsitellään inflaatiota, velkaantumista, kryptovaluuttoja sekä sitä, kuinka paljon nykyinen talousjärjestelmä perustuu lopulta luottamukseen.
Huippukeittiön kulisseista
Mitä huippukeittiön ovi kätkee taakseen?Tässä jaksossa astutaan fine diningin kulisseihin yhdessä Henri Alénin kanssa.Puhumme siitä, miltä tuntuu elää maailmassa, jossa lautasella ei ole varaa virheeseen. Onko …
Notas do episódio
Mitä huippukeittiön ovi kätkee taakseen?
Tässä jaksossa astutaan fine diningin kulisseihin yhdessä Henri Alénin kanssa.Puhumme siitä, miltä tuntuu elää maailmassa, jossa lautasella ei ole varaa virheeseen. Onko huippukeittiössä oikeasti niin stressaavaa kuin luullaan – ja miksi jotkut silti rakastavat sitä?
Jaksossa käsitellään mm.:
- miltä keittiön todellinen paine tuntuu sisältäpäin
- miten keittiökulttuuri ja johtaminen ovat muuttuneet Henrin uran aikana
- mitä Finnjävel ja suomalainen ruoka kertovat meistä kansana
- missä kohdassa intohimo uhkaa muuttua vankilaksi
Jos ruoka, työelämän äärirajat tai tarinat kulissien takaa kiinnostavat, tämä jakso on sinua varten.
Kuuntele ja mieti, mitä kaikkea sinä olet valmis uhraamaan oman intohimosi eteen.
Tšingis-kaanista ja mongolien salatusta historiasta
Kuka Tšingis-kaani oikeasti oli?Oliko hän historian julmin valloittaja – vai yksi maailman tehokkaimmista johtajista, jonka vaikutus näkyy edelleen?Tässä jaksossa puretaan yksi historian suurimmista myyteistä …
Notas do episódio
Kuka Tšingis-kaani oikeasti oli?
Oliko hän historian julmin valloittaja – vai yksi maailman tehokkaimmista johtajista, jonka vaikutus näkyy edelleen?
Tässä jaksossa puretaan yksi historian suurimmista myyteistä yhdessä historioitsija Antti Ruotsalan kanssa.
Keskustelun keskiössä on harvinainen ja ainutlaatuinen lähde:
Mongolien salainen historia
– teos, joka tarjoaa poikkeuksellisen näkymän Tšingis-kaanin elämään hänen omasta kulttuurisesta näkökulmastaan.Jos olet kiinnostunut historiasta, vallasta, johtajuudesta tai siitä, miten suuret kertomukset syntyvät – tämä jakso antaa uuden näkökulman yhteen historian tunnetuimmista hahmoista.
Tilaa kanava ja seuraa “Mitä tulisi tietää?” -podcastia, jos haluat ymmärtää maailmaa hieman syvemmin jokaisessa jaksossa.
Noitavainoista Euroopassa ja Suomessa
Euroopan noitavainot eivät olleet vain taikauskon aikaa.Ne olivat järjestelmällinen ilmiö, jossa pelko, valta ja yhteiskunnallinen epävarmuus kohtasivat – ja maksoivat kymmenilletuhansille ihmisille …
Notas do episódio
Euroopan noitavainot eivät olleet vain taikauskon aikaa.
Ne olivat järjestelmällinen ilmiö, jossa pelko, valta ja yhteiskunnallinen epävarmuus kohtasivat – ja maksoivat kymmenilletuhansille ihmisille hengen.Miksi noitia alettiin etsiä?
Miksi syytökset kohdistuivat usein juuri tiettyihin ihmisiin?
Ja ennen kaikkea – miksi järkevätkin yhteisöt uskoivat noituuteen niin vahvasti, että olivat valmiita tuhoamaan omiaan?Tässä jaksossa historian tutkija Marko Nenonen avaa noitavainojen todellista luonnetta.
Kyse ei ole vain menneisyydestä – vaan siitä, miten ihmiset toimivat paineen, pelon ja epävarmuuden alla.Tähtitaivaasta myyttien alkukotina
Tähtitaivas ei ole vain tähtiä – se on tarinoiden koti. Tässä jaksossa pääsemme tutustumaan tähtikuvioiden mytologioihin tähtitieteen popularisoijan Anu Rainela-Lankisen oppaana. Mitä tähtikuvio merkitsi …
Notas do episódio
Tähtitaivas ei ole vain tähtiä – se on tarinoiden koti. Tässä jaksossa pääsemme tutustumaan tähtikuvioiden mytologioihin tähtitieteen popularisoijan Anu Rainela-Lankisen oppaana. Mitä tähtikuvio merkitsi antiikin kreikkalaiselle Orionille tai Kiinan taivaalliselle lohikäärmeelle? Miten tähdet opettivat ajan ja vuodenkierron luonnonraamit? Kuuntele ja opi, miten tähtikuviot ovat toimineet muinaisina kalentereina, navigoijina ja kulttuuriperintönä — ja mikä niissä kiehtoo meitä tänään.
Julius Caesarista
Julius Caesar on nimi, jonka kaikki tunnistavat – mutta harva oikeasti ymmärtää, mitä hän teki.Oliko hän vallanhimoinen diktaattori, joka murskasi Rooman tasavallan?Vai järjestelmän tuote, joka vain paljasti …
Notas do episódio
Julius Caesar on nimi, jonka kaikki tunnistavat – mutta harva oikeasti ymmärtää, mitä hän teki.
Oliko hän vallanhimoinen diktaattori, joka murskasi Rooman tasavallan?
Vai järjestelmän tuote, joka vain paljasti sen heikkoudet?Tässä jaksossa puretaan yksi historian vaikutusvaltaisimmista tarinoista yhdessä Turun yliopiston väitöskirjatutkijan Maria Jokelan kanssa. Caesarin elämä ei ole pelkkä kertomus sodasta ja vallasta – se on tarina siitä, miten järjestelmät murenevat ja miksi yksi ihminen nousee muiden yläpuolelle.
Jaksossa kuulet:
– miten Caesar rakensi valtansa
– miksi Gallian sota muutti kaiken
– mitä Rubiconin ylitys oikeasti tarkoitti
– miksi hänen lähimmät liittolaisensa päättivät tappaa hänetTämä ei ole vain historiajakso.
Tämä on jakso vallasta – ja siitä, miksi samat ilmiöt toistuvat yhä uudelleen.🎙️ “Mitä tulisi tietää?” – kun haluat ymmärtää enemmän kuin otsikot kertovat.
Pessimismistä
Onko pessimismi vain negatiivisuutta – vai voiko se olla yllättävän viisas tapa elää?Tässä jaksossa teologi ja filosofi Olli-Pekka Vainio haastaa käsityksen, jonka mukaan optimismi olisi aina parempi …
Notas do episódio
Onko pessimismi vain negatiivisuutta – vai voiko se olla yllättävän viisas tapa elää?
Tässä jaksossa teologi ja filosofi Olli-Pekka Vainio haastaa käsityksen, jonka mukaan optimismi olisi aina parempi vaihtoehto. Keskustelemme siitä, miksi pettymyksiin varautuminen voi lisätä mielenrauhaa, miksi kärsimyksen hyväksyminen voi syventää elämänkokemusta – ja miksi jatkuva positiivisuus ei välttämättä tee meistä vahvempia.
Jakso käsittelee muun muassa:
• Filosofisen pessimismiin historiaa Schopenhauerista Camusiin
• Pessimismin suhdetta kristinuskoon
• Positiivisuuspakkoa ja self help -kulttuuria
• Kuinka elää realistisesti ilman että lamaantuu
• Voiko pessimismi lisätä kiitollisuutta ja rohkeutta?Tämä keskustelu ei tarjoa pikaratkaisuja – mutta se tarjoaa toisenlaisen tavan katsoa elämää.
Esoteriasta suomalaisessa musiikissa
oiko suomalaisessa musiikissa olla piilotettu taso – symboliikkaa, mystiikkaa ja henkistä ajattelua, joka ei aina näy pintaan?Tässä jaksossa Helsingin yliopiston dosentti Juha Torvinen avaa esoterian historiaa …
Notas do episódio
oiko suomalaisessa musiikissa olla piilotettu taso – symboliikkaa, mystiikkaa ja henkistä ajattelua, joka ei aina näy pintaan?
Tässä jaksossa Helsingin yliopiston dosentti Juha Torvinen avaa esoterian historiaa suomalaisessa musiikissa 1800-luvulta tähän päivään. Keskustelemme Sibeliuksen aikakauden henkisistä virtauksista, 1970-luvun mystisestä folkista, black metalin okkultismista sekä ambientin meditatiivisista äänimaailmoista.
Miten esoteeriset ideat näkyvät sävellyksissä, estetiikassa ja kuulijakokemuksessa?
Onko kyse marginaalista – vai suomalaisen musiikkikulttuurin toistuvasta alavirrasta?Jakso yhdistää musiikintutkimuksen, kulttuurihistorian ja filosofian näkökulmat tavalla, joka haastaa kuuntelemaan tuttua musiikkia uudella korvalla.
Rituaaleista
Miksi ihmiset ovat aina tehneet rituaaleja – ja miksi teemme niitä yhä, usein huomaamattamme? Ovatko rituaalit vain taikauskoa, vai voisivatko ne olla syvälle ihmisyyteen kirjoitettu tapa jäsentää …
Notas do episódio
Miksi ihmiset ovat aina tehneet rituaaleja – ja miksi teemme niitä yhä, usein huomaamattamme?
Ovatko rituaalit vain taikauskoa, vai voisivatko ne olla syvälle ihmisyyteen kirjoitettu tapa jäsentää todellisuutta, hallita epävarmuutta ja luoda merkitystä?
Tässä Mitä tulisi tietää? -podcastin jaksossa vieraana on Reetta Ranta, kirjailija ja rituaalisen ajattelun asiantuntija. Keskustelussa pureudutaan rituaalien rooliin historiassa, arjessa ja ihmismielessä – miksi ne toimivat, milloin ne voivat auttaa ja milloin niistä tulee pelkkiä mekaanisia tapoja.Puhumme muun muassa:– miksi rituaalit rauhoittavat mieltä– miten ne liittyvät identiteettiin ja yhteisöllisyyteen– voiko moderni ihminen hyötyä niistä ilman uskoa yliluonnolliseen📚
Reetta Rannan kirjoja:• Rituaalikirja – Etsijän opashttps://reettaranta.com/books/rituaalikirja/•
Pyhät puuthttps://reettaranta.com/books/🎧
Kuuntele, jos haluat ymmärtää, miksi rituaalit eivät ole vain menneisyyden jäänne – vaan mahdollinen käyttöohje ihmismielelle.
Tietoisuudesta, kvanttimaailmasta ja vapaasta tahtosta
Onko tietoisuus vain aivojen sivutuote – vai jotain perustavampaa?Entä vapaa tahto: teemmehän me oikeasti päätöksiä… vai teemmekö?Tässä Mitä tulisi tietää? -jaksossa vieraana on Paavo Pylkkänen, filosofi ja …
Notas do episódio
Onko tietoisuus vain aivojen sivutuote – vai jotain perustavampaa?
Entä vapaa tahto: teemmehän me oikeasti päätöksiä… vai teemmekö?Tässä Mitä tulisi tietää? -jaksossa vieraana on Paavo Pylkkänen, filosofi ja tietoisuustutkija, joka on perehtynyt mielen filosofian ja kvanttiteorian rajapintaan. Keskustelemme tietoisuudesta, kvanttimaailman ilmiöistä, vapaasta tahdosta ja siitä, missä kohtaa tiede, filosofia ja arkikokemus törmäävät.
Selkeä, haastava ja ajatuksia herättävä jakso kaikille, joita kiinnostaa mitä mieli oikeastaan on – ja kuka ohjaa ketä.
Simulaatioteoriasta
Tänään tutustutaan simulaatioteoriaan — ajatukseen, jonka mukaan todellisuutemme saattaa olla jonkinlainen äärimmäisen kehittynyt simulaatio. Teoria on noussut viime vuosina tieteellisen, filosofisen ja …
Notas do episódio
Tänään tutustutaan simulaatioteoriaan — ajatukseen, jonka mukaan todellisuutemme saattaa olla jonkinlainen äärimmäisen kehittynyt simulaatio. Teoria on noussut viime vuosina tieteellisen, filosofisen ja populaarikulttuurisen keskustelun ytimeen.
Vieraana on Sissi Enestam, joka on julkaissut aiheesta tuoreen kirjan "Simulaatioteoria: Mitä jos todellisuus ei ole sitä mitä luulemme?" Kirja käsittelee simulaatioteoriaa selkeästi, objektiivisesti ja tieteellisesti — ilman uskomusten esittelyä faktoina tai teorian yksioikoista julistamista.Tämä jakso sopii kuulijalle, joka haluaa pohtia todellisuuden perustaa avoimesti mutta kriittisesti
Sissi Enestam: Simulaatioteoriahttps://www.suomalainen.com/products/simulaatioteoria?srsltid=AfmBOoqJ6X3rV3LjVmboaxrfCbsN0psIBXD4Lhz8VhYdbYyFXKrtkwXE
Ristiretkien historiasta
Ristiretket tunnetaan sotaisina valloitusretkinä, mutta niiden juuret ovat paljon syvemmällä kristillisessä hengellisyydessä ja keskiajan pyhiinvaelluskulttuurissa.Tässä jaksossa pureudumme siihen, miten …
Notas do episódio
Ristiretket tunnetaan sotaisina valloitusretkinä, mutta niiden juuret ovat paljon syvemmällä kristillisessä hengellisyydessä ja keskiajan pyhiinvaelluskulttuurissa.Tässä jaksossa pureudumme siihen, miten pyhiinvaellus, uskonnollinen pelastuskäsitys ja keskiajan uskonelämä muovasivat ristiretkien syntyä ja henkeä.Mitä “risti ottaminen” todella tarkoitti?Mihin ihmiset uskoivat lähtiessään matkalle, jolta moni ei koskaan palannut?Ja miten pyhiinvaeltajien perinne muuttui laajaksi sotilaalliseksi liikkeeksi, joka muokkasi koko Euroopan ja Lähi-idän tulevaisuutta?Vieraana on keskiajan historian professori Sini Kangas, jonka tutkimus avaa ristiretkien uskonnolliset merkitykset tavalla, joka harvoin kuuluu populaarikeskustelussa.Sini Kangas: Ristiretkien historia:https://kirjat.finlit.fi/sivu/tuote/ristiretkien-historia/5338498
Mitä tulisi tietää TIIVISTETYSTI Pompejista?
Pompeiji on yksi historian pysäyttävimmistä aikakapseleista – kaupunki, joka jäi hetkessä paikoilleen, kun Vesuvius purkautui vuonna 79 ja peitti kaiken alleen. Tässä jaksossa tiivistämme vuosisatoja kiehtoneen …
Notas do episódio
Pompeiji on yksi historian pysäyttävimmistä aikakapseleista – kaupunki, joka jäi hetkessä paikoilleen, kun Vesuvius purkautui vuonna 79 ja peitti kaiken alleen. Tässä jaksossa tiivistämme vuosisatoja kiehtoneen tarinan: millainen oli Pompeiji ennen tuhoa, ja miten purkaus eteni.
Tämä on Pompeijin tarina – tiivistetysti.
Liikennelentämisestä
Tässä jaksossa pureudutaan liikennelentämisen kiehtovaan maailmaan: Miksi ikkunan kaihtimet pitää avata nousun ja laksun aikana,, millaista on arki Finnairin ohjaamossa ja miten turvallisuutta ylläpidetään …
Notas do episódio
Tässä jaksossa pureudutaan liikennelentämisen kiehtovaan maailmaan: Miksi ikkunan kaihtimet pitää avata nousun ja laksun aikana,, millaista on arki Finnairin ohjaamossa ja miten turvallisuutta ylläpidetään jokaisella lennolla ja osaisiko matkustaja laskeutua koneella pakon edessä?Vieraana on Finnairin liikennelentäjä Tomi Tervo, joka avaa työnsä todellista luonnetta, kertoo lentämisen myyteistä ja jakaa kokemuksia pilvien yläpuolelta.Nosta istuin pystyasentoon ja laske käsinojat, nyt mennään.
Katso videoversiot: www.youtube.com/mikkosiltala
Aqui estão os 40 episódios mais recentes de 101. Os mais antigos estão no feed do podcast.
Podcasts parecidos
Mais podcasts de Ciência
Este podcast é seu?
Confirme com uma entrada no seu feed: você recebe um código aqui, adiciona como podcast:txt no canal do seu feed e nós verificamos. Depois disso, seu podcast aparece como “verificado” no SoundNode.