Sotataidon ytimessä
- Episódios
- 121
- Publicação
- quinzenal
- Último episódio
- 11 nov 2026
Sobre o podcast
Maanpuolustuskorkeakoulun Sotataidon ytimessä -podcast tarjoaa Maanpuolustuskorkeakoulun asiantuntijoiden analyysia turvallisuudesta ja sodankäynnin tulevaisuudesta. Jaksoissa käsitellään muun muassa strategiaa, kyberiä, operaatiotaitoa ja -taktiikkaa, Venäjää, Kiinaa, Natoa sekä upseerikoulutusta. Uusia jaksoja julkaistaan keskiviikkoisin kolmen viikon välein.
Episódios 121
109 Turvallisuus tehdään yhdessä - viranomaisten ja kansalaisten rooli häiriötilanteissa
Mitä tapahtuu, kun yhteiskuntamme kohtaa kriisin tai häiriötilanteen? Kuka vastaa siitä, että yhteiskunta pysyy toimintakykyisenä myös poikkeuksellisissa olosuhteissa?Tässä jaksossa tarkastellaan …
Notas do episódio
Mitä tapahtuu, kun yhteiskuntamme kohtaa kriisin tai häiriötilanteen? Kuka vastaa siitä, että yhteiskunta pysyy toimintakykyisenä myös poikkeuksellisissa olosuhteissa?
Tässä jaksossa tarkastellaan kokonaisturvallisuutta, erilaisia häiriötilanteita ja niiden johtamista. Keskustelussa avataan, miten suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestävyyttä rakennetaan ja millaisia rooleja eri toimijoilla on turvallisuuden varmistamisessa.
Kokonaisturvallisuus on suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestävyyden perusta. Sen rakentaminen ei ole vain viranomaisten vastuulla, vaan se edellyttää koko yhteiskunnan yhteistä panosta. Viranomaiset, elinkeinoelämä, järjestöt ja kansalaiset osallistuvat kukin omalla tavallaan yhteiskunnan turvallisuuden ja toimintakyvyn vahvistamiseen.
Jakson keskustelijoina toimivat Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Teija Sederholm ja sotatieteiden tohtori Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Pekka Koistinen. Keskustelun moderaattorina toimii kaartinjääkäri Rauhala.
108 Venäjä ja Arktis: suurvallan pohjoinen sotilaspolitiikka
Mikä tekee arktisesta alueesta Venäjälle erityisen tärkeän?Arktinen alue mielletään usein syrjäiseksi, harvaan asutuksi ja vaikeakulkuiseksi alueeksi. Venäjälle se on kuitenkin paljon enemmän: strategisesti …
Notas do episódio
Mikä tekee arktisesta alueesta Venäjälle erityisen tärkeän?
Arktinen alue mielletään usein syrjäiseksi, harvaan asutuksi ja vaikeakulkuiseksi alueeksi. Venäjälle se on kuitenkin paljon enemmän: strategisesti tärkeä toimintaympäristö, merkittävä luonnonvarojen lähde ja mahdollisuus vahvistaa asemaansa kansainvälisessä politiikassa.
Tässä jaksossa tarkastelemme Venäjän intressejä arktisella alueella. Millaisia sotilaallisia joukkoja ja suorituskykyjä Venäjällä on Suomen Lapin lähialueilla? Millainen merkitys luonnonvaroilla ja Koillisväylällä on Venäjän strategisille tavoitteille arktisella alueella?
Jaksossa keskustelevat Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmän apulaissotilasprofessori evl. Juha Kukkola ja tutkija Milla Olkkonen. Keskustelua moderoi Venäjä-asiantuntija Santeri Leinonen.
107 Suomi Natossa – Miten Suomen asema on muuttunut liittokunnassa?
Mitä Nato-jäsenyys tarkoittaa Suomen kannalta ja mitä Suomen mukanaolo sotilasliitossa merkitsee liittokunnalle? Tässä jaksossa syvennytään Suomen Nato-jäsenyyttäkäsittelevään teokseen ”Finland in NATO …
Notas do episódio
Mitä Nato-jäsenyys tarkoittaa Suomen kannalta ja mitä Suomen mukanaolo sotilasliitossa merkitsee liittokunnalle?
Tässä jaksossa syvennytään Suomen Nato-jäsenyyttäkäsittelevään teokseen ”Finland in NATO – Perspectives on Strategy”, jonka ovat toimittaneet Maanpuolustuskorkeakoulun Sotataidon laitoksen strategian tutkijat professori Tommi Koivula, apulaisprofessori Matti Puranen ja Antti Seppo. Suomen liittyminen Natoon on puhututtanut valtakunnallisesti, mutta herättänytkiinnostusta myös kansainvälisessä yleisössä. Kysyntään vastaukseksi kirjoitettu kirja avaa Suomen strategista siirtymää pikkuvaltiosta vipuvarsivaltioksi Naton kentällä.
Teoksessa 18 eri kirjoittajaa käsittelee Suomen strategisenaseman muutosta, suurvaltakilpailua ja Suomen omaa puolustusmallia suhteessa Naton puolustusrakenteisiin. Teos pyrkii tarjoamaan monipuolisilla lähestymistavoilla vastauksia Suomen Nato-jäsenyyden nostattamiin kysymyksiin.
Jakson lopulla sivutaan myös strategiantutkimusta ja nykyajan käsitystä strategisesta keskustelusta.
Finland in NATO – Perspectives on Strategy: https://www.taylorfrancis.com/books/oa-edit/10.4324/9781003644569/finland-nato-tommi-koivula-matti-puranen-antti-seppo
106 Mikä on avaruuden rooli nykyaikaisessa puolustuksessa?
Tässä jaksossa syvennytään avaruuden sotilaalliseen käyttöön ja tarkastellaan sen merkitystä nykyaikaisessa puolustuksessa.Mitä avaruuden sotilaallinen käyttö käytännössä tarkoittaa? Miten kaupallisen …
Notas do episódio
Tässä jaksossa syvennytään avaruuden sotilaalliseen käyttöön ja tarkastellaan sen merkitystä nykyaikaisessa puolustuksessa.
Mitä avaruuden sotilaallinen käyttö käytännössä tarkoittaa? Miten kaupallisen avaruustoiminnan kasvu, teknologinen kehitys ja muuttunut turvallisuustilanne ovat vaikuttaneet avaruuden rooliin puolustuksessa? Millaisia uusia teknologioita ja kyvykkyyksiä avaruustoiminnassa on odotettavissa?
Lisäksi jaksossa keskustellaan Suomen nopeasti kehittyvästä roolista avaruustoimijana sekä kansainvälisen yhteistyön merkityksestä. Onko avaruus vain muita suorituskykyjä tukeva ympäristö vai myös itsenäinen strateginen toimintaympäristö?
Keskustelijoina avaruussotaopin opettaja, komentajakapteeni Juuso Liekkilä ja Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti, VTT:n avaruusviestinnän professori, Marko Höyhtyä.
____
Jakson aiheeseen voi syventyä esimerkiksi seuraavissa julkaisuissa:
- Marko Höyhtyä - Satelliittiteknologian merkitys sotilastoiminnassa: Tulevaisuuden ennakointia vuoteen 2035 asti. Tiede ja Ase 2025, Nro 82.
- Juuso Liekkilä - Avaruusalan yritysten rooli sodankäynnissä : Yritykset asevoimien palveluntuottajina. MPKK, YE-kurssin diplomityö 2025.
- UK Ministry of Defence – Joint Doctrine Publication 0-40, UK Space Power
105 Accelerating Defence Innovation: How NATO DIANA Connects Startups, Technologies, and Defence Needs
How can startups and emerging technologies contribute to the future of defence?Technological innovation is becoming an increasingly important factor in the development of military capabilities. But how do new …
Notas do episódio
How can startups and emerging technologies contribute to the future of defence?
Technological innovation is becoming an increasingly important factor in the development of military capabilities. But how do new ideas move from research and early-stage concepts into technologies that can support real defence needs? This episode of the Military Innovations podcast series focuses on NATO DIANA: NATO’s innovation accelerator connecting startups, researchers, and innovators with defence and security challenges.
Associate Professor, Samu Rautio from the Department of Military Technology at National Defence University discuss with Kadri Tammai, NATO DIANA Regional Director, and Markus Häyhtiö, Senior Specialist from VTT’s Dual-Use LaunchPad NATO DIANA Accelerator Programme, how new technologies are identified, developed, and moved toward real-world applications.
The episode also looks at what NATO DIANA means for Finland: what opportunities it creates for Finnish companies and researchers, and how innovation can help build future defence capabilities.
Looking ahead, the episode considers which technologies may have the greatest impact on defence in the coming years, how innovation could transform military operations, and what unexpected developments may shape the future of warfare.
The episode was recorded on 27 April 2026.
______________________________________________________
Military Innovations is a three-part podcast series that examines innovation from a military perspective: What are military innovations and how are they managed? How does the Finnish Defence Forces conduct innovation activities? What technologies are shaping the future of warfare, and what might warfare look like 10–20 years from now?
104 Sotilaallinen tarve, puolustusteollisuus ja innovaatiot: Miten tulevaisuuden suorituskyvyt syntyvät?
Miten puolustusinnovaatioista syntyy sotilaallisia suorituskykyjä?Sodankäynnin kehitys on aina ollut sidoksissa teknologiseen kehitykseen. Sotilaalliset tarpeet ovat ohjanneet uusien ratkaisujen kehittämistä …
Notas do episódio
Miten puolustusinnovaatioista syntyy sotilaallisia suorituskykyjä?
Sodankäynnin kehitys on aina ollut sidoksissa teknologiseen kehitykseen. Sotilaalliset tarpeet ovat ohjanneet uusien ratkaisujen kehittämistä, mutta niiden onnistunut hyödyntäminen edellyttää tiivistä yhteistyötä asevoimien, tutkimuksen ja teollisuuden välillä. Miehittämätön ilmailu ja GPS-paikannus ovat esimerkkejä teknologioista, joissa sotilaallinen tarve on vauhdittanut kehitystä.
Jaksossa pohditaan, missä kulkevat sotilaallisen tarpeen, teknologisen kehityksen ja teollisten innovaatioiden rajapinnat. Miten sotilaallinen kehitys- ja hankintamalli pystytään sovittamaan yhteen nopeasti etenevän teknologisen kehityksen kanssa? Millaisia rooleja erilaisilla teollisilla toimijoilla, kuten perinteisillä puolustusalan yrityksillä, teknologiayrityksillä ja startupeilla, on suorituskykyjen kehittämisessä?
Millaisia erityispiirteitä Suomella on innovaatioiden kehittämisessä? Voiko laaja reserviläisjärjestelmä, jossa sotilaallinen ymmärrys yhdistyy yhteiskunnan teknologiseen ja teolliseen osaamiseen, muodostaa Suomelle vahvuuden puolustusinnovaatioissa?
Jaksossa aiheesta keskustelevat apulaissotilasprofessori, komentajakapteeni Samu Rautio sekä Puolustus- ja ilmailuteollisuus PIA ry:n teknologiajohtaja Lauri Kangas.
Jakso nauhoitettiin 27.4.2026.
_____________
Sotilaalliset innovaatiot on kolmiosainen podcast-sarja, jossa tarkastellaan innovaatioita sotilaallisesta näkökulmasta: mitä sotilaalliset innovaatiot ovat ja miten niitä johdetaan? Miten Puolustusvoimat toteuttaa innovaatiotoimintaa? Millaiset teknologiat muokkaavat tulevaisuuden sodankäyntiä ja miltä sodankäynti voi näyttää 10–20 vuoden kuluttua?
103 Miten innovaatiot muuttavat taistelukenttää?
Voivatko innovaatiot muuttaa sodan luonnetta?Innovaatiot eivät ole vain teknologioita tai järjestelmiä: ne ovat myös uusia tapoja ajatella, toimia ja johtaa. Tässä jaksossa tarkastellaan innovaatioiden …
Notas do episódio
Voivatko innovaatiot muuttaa sodan luonnetta?
Innovaatiot eivät ole vain teknologioita tai järjestelmiä: ne ovat myös uusia tapoja ajatella, toimia ja johtaa. Tässä jaksossa tarkastellaan innovaatioiden merkitystä osana sotilaallista toimintaa. Mikä tekee innovaatiosta sotilaallisen? Mikä on Puolustusvoimien innovaatioyksikkö ja millainen rooli sillä on innovaatiotoiminnan edistämisessä?
Jaksossa keskustellaan myös sotilaallisten innovaatioiden suojaamisesta, hyödyntämisestä ja niiden johtamisesta. Lisäksi pohditaan, mitkä teknologiat ja innovaatiot voivat vaikuttaa sodankäyntiin tulevina vuosikymmeninä, ja onko jokin innovaatioalue jopa ylihypetetty.
Aiheesta keskustelevat sotatalouden professori Juha-Matti Lehtonen, Puolustusvoimien innovaatioyksikön johtaja, insinöörimajuri Ville Kuparinen Puolustusvoimien tutkimuslaitokselta sekä apulaissotilasprofessori, komentajakapteeni Samu Rautio Maanpuolustuskorkeakoulun sotatekniikan laitokselta.
Jakso nauhoitettiin 28.4.2026.
______
Sotilaalliset innovaatiot on kolmiosainen podcastsarja, jossa tarkastellaan innovaatioita sotilaallisesta näkökulmasta: mitä sotilaalliset innovaatiot ovat ja miten niitä johdetaan? Miten Puolustusvoimat toteuttaa innovaatiotoimintaa? Millaiset teknologiat muokkaavat tulevaisuuden sodankäyntiä ja miltä sodankäynti voi näyttää 10–20 vuoden kuluttua?
102 Merisodankäynti Itämerellä – Pohjanmaa-luokka, autonomiset järjestelmät ja liittokunta
Itämeren merkitys Suomen huoltovarmuudelle ja turvallisuudelle on elintärkeä. Sen turvaaminen on nyt keskeinen osa myös liittokunnan toimintaa. Miten meriyhteydet turvataan muuttuvassa …
Notas do episódio
Itämeren merkitys Suomen huoltovarmuudelle ja turvallisuudelle on elintärkeä. Sen turvaaminen on nyt keskeinen osa myös liittokunnan toimintaa. Miten meriyhteydet turvataan muuttuvassa turvallisuustilanteessa?
Tässä jaksossa tarkastellaan merisodankäynnin ajankohtaisia teemoja Itämerellä. Keskustelussa pureudutaan muun muassa Pohjanmaa-luokan monitoimikorvettien tuomiin kyvykkyyksiin, Itämeren erityispiirteisiin, kuten jääolosuhteiden vaikutuksiin merellä operointiin sekä siihen, mitä merenhallinnan saavuttaminen käytännössä edellyttää.
Jaksossa pohditaan myös miehittämättömien järjestelmien merkitystä merisodankäynnissä sekä avataan, miten Suomen Nato-jäsenyys on vaikuttanut Merivoimien toimintaan, ja mitä Suomi voi puolestaan tarjota liittolaisilleen.
Jaksossa aiheesta keskustelevat komentaja Ville Vänskä Merivoimien esikunnasta sekä komentajakapteeni Mikael Tammisalo Rannikkolaivastosta.
101 Erityisissä tehtävissä – Toisenlainen varusmiespalvelus
Millaista on suorittaa varusmiespalvelus erityistehtävissä? Erikoisjaksossa erityistehtävissä palvelevat varusmiehet avaavat kokemuksiaan palveluksesta ja kertovat, millaista arki eri erityistehtävissä on …
Notas do episódio
Millaista on suorittaa varusmiespalvelus erityistehtävissä?
Erikoisjaksossa erityistehtävissä palvelevat varusmiehet avaavat kokemuksiaan palveluksesta ja kertovat, millaista arki eri erityistehtävissä on. Keskustelemassa ovat Maanpuolustuskorkeakoulun ICT-tukihenkilö Benjamin Wallenius ja Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksen tutkimusavustaja Luukas Vesala. Jakson moderaattorina toimii viestinnän varusmiesvalokuvaaja Salla Salovaara.
Jaksossa syvennytään erikoiskomennusjoukkueen toimintaan sekä siihen, millaisia mahdollisuuksia erityistehtävät tarjoavat varusmiespalveluksen aikana ja miten tehtävistä voi hyötyä tulevaisuuden työelämässä. Keskustelijat kertovat palveluksensa mieleenpainuvimmista kokemuksista, kuten kadettien ampumaharjoituksen seuraamisesta Syndalenissa sekä osallistumisesta Joint Resolve 2026 -harjoitukseen ICT-palveluiden tuottajana.
Haku erityistehtäviin alkaa maanantaina 6.7.2026. Tutustu tehtäviin tarkemmin osoitteessa intti.fi/erityistehtavat ja hae OmaIntissä!
100 Sata jaksoa sotataidon ytimessä – Sodan kuva tänään ja huomenna
Millainen on sodan kuva tänään ja miltä se näyttää huomenna?Sadannessa jaksossa dosentti, eversti Marko Palokangas ja erikoistutkija, eversti (evp) Petteri Kajanmaa tarkastelevat, miten Euroopan …
Notas do episódio
Millainen on sodan kuva tänään ja miltä se näyttää huomenna?
Sadannessa jaksossa dosentti, eversti Marko Palokangas ja erikoistutkija, eversti (evp) Petteri Kajanmaa tarkastelevat, miten Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut reilussa neljässä vuodessa, ja mitä tämä muutos kertoo sodan luonteesta sotatieteilijän silmin.
Miten suomalainen reserviläisarmeija taipuu osaksi Naton rakenteita? Miksi Krimin valtaukseen vuonna 2014 reagoitiin eri tavoin kuin täysimittaiseen hyökkäykseen 2022? Millaisia keskusteluja Suomen Nato-jäsenyysprosessin kulisseissa käytiin? Mitkä olivat keskeiset sotilaalliset trendit Venäjän hyökkäyksen alkuvaiheessa?
99 Puolustushaaratasolta yhteisoperaatioihin – Upseerien täydennyskoulutus osana liittokuntaa
Miten koulutetaan yhtä aikaa tehokas kenttäkomentaja, arvostettu tutkija sekä laajakatseinen humanisti?Tässä jaksossa syvennytään Nato-jäsenyyden tuomiin muutoksiin upseerien täydennyskoulutuksessa, erityisesti …
Notas do episódio
Miten koulutetaan yhtä aikaa tehokas kenttäkomentaja, arvostettu tutkija sekä laajakatseinen humanisti?
Tässä jaksossa syvennytään Nato-jäsenyyden tuomiin muutoksiin upseerien täydennyskoulutuksessa, erityisesti uusimuotoiseen yleisesikuntaupseerikurssiin. Toimiminen osana liittokuntaa edellyttää ajattelun laajentamista puolustushaaralähtöisestä toiminnasta kohti yhteisoperaatioita. Millaisia tietoja ja taitoja upseeri tarvitsee toimiessaan osana yhteisoperaatioita? Miten näitä valmiuksia voidaan kouluttaa?
Kesäkuussa valmistuva yleisesikuntaupseerikurssi huipentui monikansalliseen Joint Resolve 2026 -harjoitukseen, jossa opiskelijat pääsivät soveltamaan opittua käytäntöön yhteisoperaatioiden suunnitteluryhmissä. Millaisia kulttuurieroja ilmeni, kun 18 kansallisuutta harjoitteli yhdessä? Miten ne vaikuttivat suunnitteluprosessiin?
Aiheesta keskustelevat Sotakorkeakoulun johtaja, kommodori Patrik Lillqvist, merisotaopin pääopettaja, komentaja Sakari Soini sekä yleisesikuntaupseerikurssi 63:n opiskelijat majuri Ville Västilä ja majuri Miika Gréve.
98 Operaatio gradu – Tutkimus sotatieteiden maisterin tutkinnossa
Miten tekoälyagentti vaikuttaa tiedusteluprosessiin?Upseerikoulutus ei ole pelkästään sotilaallisten taitojen harjoittelua, vaan siihen kuuluu olennaisena osana myös sotatieteellinen tutkimus. Valmistuttuaan …
Notas do episódio
Miten tekoälyagentti vaikuttaa tiedusteluprosessiin?
Upseerikoulutus ei ole pelkästään sotilaallisten taitojen harjoittelua, vaan siihen kuuluu olennaisena osana myös sotatieteellinen tutkimus. Valmistuttuaan sotatieteiden maisterit kykenevät soveltamaan tieteellistä osaamista työtehtävissään ja heillä on valmiudet toimia tieteenalansa asiantuntijoina.
Tässä jaksossa sukelletaan kolmen maisteriopiskelijan pro gradu -tutkielmiin, maisteriarkeen ja tutkimuksen rooliin upseerinuralla. Jaksossa opiskelijat kertovat omista tutkimusaiheistaan, siitä miten aiheet valikoituivat ja millainen tutkimusprosessi oli käytännössä. Keskustelijat pohtivat, miksi tutkimus on tärkeä osa upseerikoulutusta ja millainen merkitys sillä on upseerin työssä ja asiantuntijuuden kehittymisessä.
Aiheesta keskustelevat sotatieteiden maisteriopiskelijat, yliluutnantit Teemu Nyckling, Mirko-Marius Mäkinen ja Juuso Talvio sekä Maija Veteläsuo Maanpuolustuskorkeakoulun viestinnästä.
Tutkielmat ovat luettavissa julkaisuarkisto Doriassa kesäkuun ensimmäisellä viikolla.
97 Tankkerisodasta Eeppiseen raivoon – Merisodankäynti Persianlahdelta Itämerelle
Meriyhteydet ovat olleet maailmantalouden elämänlanka ja siksi niiden hallinnasta on taisteltu jo vuosisatojen ajan.Viimeaikaiset tapahtumat, kuten Hormuzinsalmen sulkeminen, ovat nostaneet merireittien …
Notas do episódio
Meriyhteydet ovat olleet maailmantalouden elämänlanka ja siksi niiden hallinnasta on taisteltu jo vuosisatojen ajan.
Viimeaikaiset tapahtumat, kuten Hormuzinsalmen sulkeminen, ovat nostaneet merireittien haavoittuvuuden jälleen keskiöön. Tässä jaksossa syvennytään merisodankäynnin kehitykseen 1980-luvun Persianlahden tankkerisodasta aina nykypäivän Hormuzinsalmelle.
Miten merisota on muuttunut? Mitkä elementit ovat pysyneet samoina? Ja mitä tämä kehitys tarkoittaa Itämeren alueella?
Aiheesta keskustelevat komentaja Sakari Soini, kommodori Patrik Lillqvist, komentajakapteeni Patrik Arpia sekä komentajakapteeni Johannes Vahtoranta.
Jakso äänitettiin 21.4.2026.
96 Sinibareteista koulutusratkaisujen kehittäjäksi – Puolustusvoimien kansainvälinen keskus
Millaista osaamista kriisinhallinnan toimijoilta vaaditaan nykyisessä epävakaassa turvallisuusympäristössä?Turvallisuusympäristön muutos ja monenkeskisen yhteistyön haasteet ovat muuttaneet kriisinhallinnan …
Notas do episódio
Millaista osaamista kriisinhallinnan toimijoilta vaaditaan nykyisessä epävakaassa turvallisuusympäristössä?
Turvallisuusympäristön muutos ja monenkeskisen yhteistyön haasteet ovat muuttaneet kriisinhallinnan kenttää merkittävästi. Nykyaikaiset kriisit eivät rajaudu yhteen sektoriin – ne edellyttävät entistä laajempaa osaamista esimerkiksi sotilas- ja poliisitoiminnasta, humanitaarisesta työstä sekä siviilien ja ympäristön suojelusta.
Tässä jaksossa syvennytään Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen toimintaan, sen kehittämiin koulutusratkaisuihin ja siihen miten kansainvälisen politiikan tapahtumat ovat muovanneet keskuksen toimintaa. Jaksossa pohditaan, millaista osaamista kriisinhallinnan toimijoilta edellytetään tänään ja tulevaisuudessa – ja miten näihin osaamistarpeisiin pystytään vastaamaan.
Aiheesta keskustelevat everstiluutnantti Harry Kantola, erityisasiantuntija Virpi Levomaa sekä majuri Janne Pekkala Puolustusvoimien kansainvälisestä keskuksesta.
95 Suomalaisen yhteiskunnan digitaalinen huoltovarmuus ja kehitysloikka
Miten varmistetaan, että maksuliikenne ja sähköverkot toimivat myös poikkeusoloissa?Suomi tunnetaan varautumisen mallimaana – mutta entä digitaalisesti? Tässä jaksossa syvennytään suomalaisen yhteiskunnan …
Notas do episódio
Miten varmistetaan, että maksuliikenne ja sähköverkot toimivat myös poikkeusoloissa?
Suomi tunnetaan varautumisen mallimaana – mutta entä digitaalisesti? Tässä jaksossa syvennytään suomalaisen yhteiskunnan huoltovarmuuteen digitaalisessa ympäristössä. Mitä tarkoitetaan digitaalisella huoltovarmuudella ja miten se eroaa kyberturvallisuudesta? Entä mitä kaksoiskäyttö tarkoittaa digitaalisessa ympäristössä?
Jaksossa pohditaan, millä keinoilla Suomi voisi tulevaisuudessa olla digitaalisesti entistä huoltovarmempi, ja mitä tämä edellyttää yksilöiltä, organisaatioilta ja koko yhteiskunnalta.
Aiheesta keskustelevat Maanpuolustuskorkeakoulun kyberopettaja, everstiluutnantti Maria Keinonen sekä Goforen puolustus- ja turvallisuusliiketoiminnan johtaja Markus Asikainen. Jakso äänitettiin 17.2.2026.
94 Sotapelaaminen operaatiotaidon, taktiikan ja sotataidollisen ajattelun kehittäjänä
Niin kauan kuin on sodittu, sodankäyntiä on haluttu tarkastella, opettaa ja kehittää. Tähän yhden välineen on tarjonnut sotapelaaminen.Miten ja miksi sotapelataan? Mitä eroa simulaattoreilla ja sotapeleillä? …
Notas do episódio
Niin kauan kuin on sodittu, sodankäyntiä on haluttu tarkastella, opettaa ja kehittää. Tähän yhden välineen on tarjonnut sotapelaaminen.
Miten ja miksi sotapelataan? Mitä eroa simulaattoreilla ja sotapeleillä? Millaista roolia tekoäly näyttelee sotapelaamisessa? Voidaanko sotapelaamisella ennustaa tulevaa? Miten Natossa sotapelataan? Millainen rooli reserviläisillä on sotapelaamisessa? Mitä pitäisi sotapelata seuraavaksi?
Jaksossa syvennytään siihen, miten sotapelaamista voidaan hyödyntää tutkimuksessa ja opetuksessa sekä erilaisten skenaarioiden harjoittelussa. Aiheesta keskustelevat Maanpuolustuskorkeakoulun sotapelaamisen pääopettaja, kapteeni Aito Paloheimo sekä väitöskirjatutkija, kapteeni Aleksanteri Sirén.
93 Tappajarobotit tulevat, mutta milloin?
Tekoäly, autonomiset järjestelmät ja miehittämättömät laitteet ovat jo nyt osa nykyaikaista sodankäyntiä. Mutta missä vaiheessa puhe tappajaroboteista siirtyy tieteiskuvitelmista todellisuudeksi, ja mitä se …
Notas do episódio
Tekoäly, autonomiset järjestelmät ja miehittämättömät laitteet ovat jo nyt osa nykyaikaista sodankäyntiä. Mutta missä vaiheessa puhe tappajaroboteista siirtyy tieteiskuvitelmista todellisuudeksi, ja mitä se tarkoittaa sodan etiikan, johtamisen ja tulevaisuuden taistelukenttien kannalta?
Tässä jaksossa pureudutaan autonomisten ja miehittämättömien järjestelmien kehitykseen sotilaallisessa kontekstissa. Keskustelussa avataan keskeisiä käsitteitä, tarkastellaan käytännön esimerkkejä muun muassa Ukrainasta sekä arvioidaan autonomian tuomia riskejä ja mahdollisuuksia maalla, merellä ja ilmassa.
Keskustelemassa ovat järjestelmäarkkitehti Petri Suurnäkki Milrem Roboticsista sekä väitöskirjatutkija, kapteeni Aleksanteri Sirén Maanpuolustuskorkeakoulusta. Moderaattoreina toimivat väitöskirjatutkija, everstiluutnantti Maria Keinonen ja kenraalimajuri evp Jukka Sonninen. Jakso äänitettiin 10.12.2025.
Jakso on Maanpuolustuskorkeakoulun ja Suomen Sotatieteellisen Seuran yhteistuotanto.
92 Narratiivien taistelu – informaatiovaikuttaminen nykyajan konflikteissa
Voiko voittava tarina ratkaista konfliktin lopputuloksen?Informaatiovaikuttaminen on noussut viime vuosina yhdeksi kansainvälisen turvallisuuden keskeisistä ilmiöistä. Konflikteissa kamppaillaan yhä enemmän …
Notas do episódio
Voiko voittava tarina ratkaista konfliktin lopputuloksen?
Informaatiovaikuttaminen on noussut viime vuosina yhdeksi kansainvälisen turvallisuuden keskeisistä ilmiöistä. Konflikteissa kamppaillaan yhä enemmän tarinoista, merkityksistä ja mielikuvista – siitä, kuka määrittää todellisuuden ja kenen kertomus saa yleisön puolelleen. Sosiaalisen median, tekoälyn ja syväväärennösten aikakaudella vaikutetaan paitsi uutisvirtaan myös siihen, miten ajattelemme, tunnemme ja teemme päätöksiä.
Mutta mitä informaatiovaikuttaminen oikeastaan on? Miten se eroaa perinteisestä propagandasta? Ja miksi juuri nyt puhumme kognitiivisesta sodankäynnistä?
Jaksossa aiheesta keskustelevat Maanpuolustuskorkeakoulun ainelaitoksen johtaja, eversti Aki-Mauri Huhtinen sekä sotatieteiden tohtori, everstiluutnantti Teemu Saressalo. Jakso äänitettiin 28.11.2025.
Teemu Saressalon väitöskirja Information influencing in wars and conflicts in the early 21st century on ladattavissa Doria-julkaisuarkistosta.
91 What Will Russia's Future Military Development Look Like? – Russia Seminar 2026
What drives Russia’s actions on the world stage? How is it using its resources to shape its future and global influence? What are the key challenges researchers face when studying Russia’s military …
Notas do episódio
What drives Russia’s actions on the world stage? How is it using its resources to shape its future and global influence? What are the key challenges researchers face when studying Russia’s military development?
This year’s Russia Seminar takes on these pressing questions.
In this episode, Head of the Russia Group Simo Pesu and Senior Researcher Pentti Forsström reflect on how the Russia Seminar has grown and adapted over time. The second half of the episode explores the compelling themes of this year’s seminar, with insights from Associate Professor Juha Kukkola and Researcher Jonna Alava. The episode is hosted by Researcher Eemil Mitikka.
___
The annual Russia Seminar has established itself as a key forum for understanding Russia’s military and security policy. This year’s main theme is Russia’s War against Ukraine – Russia’s Future Military Development.
The Seminar, taking place on February 11–12, 2026, will be streamed online via the National Defence University’s Youtube channel. You can find the full seminar programme on the National Defence University’s website
90 Miten Euroopan uhkakuvat syntyvät? Kollektiivinen turvallistaminen EU:ssa
Miten Euroopassa päätetään, mistä asioista tulee turvallisuuskysymyksiä, ja miksi juuri tietyt uhkat nousevat yhteisiksi eurooppalaisiksi huolenaiheiksi? Tässä jaksossa tarkastellaan Euroopan turvallisuutta …
Notas do episódio
Miten Euroopassa päätetään, mistä asioista tulee turvallisuuskysymyksiä, ja miksi juuri tietyt uhkat nousevat yhteisiksi eurooppalaisiksi huolenaiheiksi?
Tässä jaksossa tarkastellaan Euroopan turvallisuutta kollektiivisen turvallistamisen näkökulmasta. Keskustelussa pureudutaan siihen, millä logiikalla erilaiset ilmiöt – kuten laajamittainen maahantulo, ilmastonmuutos, terrorismi tai energiakriisit – nousevat EU-tasolla turvallisuuskysymyksiksi, ja miten uhkakäsitykset muotoutuvat vuorovaikutuksessa poliittisten toimijoiden, instituutioiden ja yleisön välillä.
Keskustelemassa ovat sotatieteiden tohtori, kapteeniluutnantti Joona Castrén sekä strategian professori Tommi Koivula. Jakso äänitettiin 25.11.2025.
Joona Castrénin väitöskirja Collective securitization of European security issues on ladattavissa Doria-julkaisuarkistosta.
89 Ympäristön tuho osana sodankäyntiä – Ukrainan sota tarkastelussa
Kun puhumme sodasta, mieleen nousevat usein taistelut ja ihmisten kärsimys. Harvemmin huomio kiinnittyy siihen, mitä sota tekee ympäristölle – vesistöille, maaperälle, metsille ja rakennetulle ympäristölle …
Notas do episódio
Kun puhumme sodasta, mieleen nousevat usein taistelut ja ihmisten kärsimys. Harvemmin huomio kiinnittyy siihen, mitä sota tekee ympäristölle – vesistöille, maaperälle, metsille ja rakennetulle ympäristölle. Silti ympäristön tuhoutuminen vaikuttaa suoraan ihmisten selviytymiseen, terveyteen ja arkeen, ja sen seuraukset voivat jatkua vuosikymmeniä sodan päättymisen jälkeen.
Uudessa podcast-jaksossa tarkastellaan, miten ympäristön tuho kytkeytyy sodankäynnin logiikkaan Ukrainan sodassa. Onko ympäristön tuho vain sodan väistämätön seuraus, vai voiko se olla tietoinen tavoite ja jopa sodankäynnin väline? Keskustelu avaa Ukrainan sodan ympäristötuhoja kriittisen infrastruktuurin, maatalouden ja ruokaturvan, informaatioympäristön, siviilien elinolosuhteiden sekä kulttuuriperinnön näkökulmista.
Aiheesta keskustelevat Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijat Silvia Sommarberg ja Maro Ketola.
88 Mitä uusi rehtori tuo Naton päämajasta Maanpuolustuskorkeakouluun?
Tämän jakson vieraana on eversti Jaro Kesänen, joka aloitti Maanpuolustuskorkeakoulun rehtorin tehtävässä 1. joulukuuta. Kesänen saapuu Santahaminaan Brysselistä, Naton sotilaskomitean puheenjohtajan …
Notas do episódio
Tämän jakson vieraana on eversti Jaro Kesänen, joka aloitti Maanpuolustuskorkeakoulun rehtorin tehtävässä 1. joulukuuta. Kesänen saapuu Santahaminaan Brysselistä, Naton sotilaskomitean puheenjohtajan erityisneuvonantajan tehtävästä, ja hän on MPKK:n historian ensimmäinen ohjaajataustainen rehtori.
Keskustelussa tarkastellaan, millaisena Kesänen näkee MPKK:n tehtävän muuttuneessa turvallisuusympäristössä ja Nato-liittoutuneessa Suomessa. Mihin teemoihin sotatieteellisen tutkimuksen tulee seuraavaksi keskittyä? Mitä osaamista tulevaisuuden upseerilta edellytetään? Entä miten hän arvioi korkeakoulun merkitystä suomalaisessa turvallisuuskeskustelussa?
Lisäksi Kesänen avaa jaksossa ajatuksiaan rehtorin tehtävästä ja kansainvälisistä opeista, joita hän tuo mukanaan Naton päämajasta. Puhumme myös siitä, mitä tarkoittaa “matalan hattukulman” johtaminen ja miten monipuolinen palvelustausta näkyy hänen tavassaan johtaa.
Jakson juontaa Ossian Hartig Maanpuolustuskorkeakoulun viestinnästä.
87 Miten Ukraina muuttaa venäläistä sotataitoa?
Miltä näyttää 2020-luvun moderni taistelukenttä, ja mitä oppeja Venäjä asevoimat ovat saaneet uuden teknologian keskellä Ukrainan rintamalta?Tässä jaksossa pureudutaan Venäjän armeijan sopeutumiseen …
Notas do episódio
Miltä näyttää 2020-luvun moderni taistelukenttä, ja mitä oppeja Venäjä asevoimat ovat saaneet uuden teknologian keskellä Ukrainan rintamalta?
Tässä jaksossa pureudutaan Venäjän armeijan sopeutumiseen, uudistumiseen ja ajoittain myös kompurointiin Ukrainan sodan aikana. Keskustelu kulkee jalkaväen arjesta taistelutilan läpinäkyvyyteen, droonien merkitykseen, tulenkäytön murrokseen sekä venäläisen oppimisen ja innovaation rakenteisiin. Mitä Venäjä oppii – tai jättää oppimatta – kokemuksistaan?
Aiheesta keskustelee Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmän apulaissotilasprofessori, majuri Juha Kukkola, jonka tuore julkaisu kokoaa yhteen Venäjän asevoimien sodanaikaisen muutoksen kolmen ja puolen vuoden ajalta. Haastattelijana toimii Venäjä-tutkimuksen maisteriopiskelija Santeri Leinonen.
Tutustu julkaisuun verkkoarkisto Doriassa: Russia’s Adaptation in the War against Ukraine (2022–2025)
86 Mikä tekee pelotteesta uskottavan?
Pelote on noussut viime vuosina keskeiseksi käsitteeksi turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa keskustelussa, erityisesti Suomen Nato-jäsenyyden ja Ukrainan sodan myötä. Mutta mitä pelote oikeastaan tarkoittaa …
Notas do episódio
Pelote on noussut viime vuosina keskeiseksi käsitteeksi turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa keskustelussa, erityisesti Suomen Nato-jäsenyyden ja Ukrainan sodan myötä. Mutta mitä pelote oikeastaan tarkoittaa ja miten se näkyy käytännön sotilasstrategiassa, diplomatiassa ja päätöksenteossa?
Tässä jaksossa pureudutaan pelotteen käsitteeseen, sen teorioihin ja käytännön sovelluksiin. Keskustelussa tarkastellaan muun muassa ydinasepelotteen logiikkaa, Naton deterrenssiajattelua, Euroopan muuttuvaa turvallisuusympäristöä ja Suomen asemaa osana kollektiivista pelotetta.
Keskustelemassa ovat erikoistutkija, majuri Lauri Räsänen Puolustusvoimien tutkimuslaitokselta ja kapteeni Lauri Nieminen Kaartin jääkärirykmentistä. Moderaattoreina toimivat väitöskirjatutkija, everstiluutnantti Maria Keinonen Maanpuolustuskorkeakoulusta ja kenraalimajuri evp Jukka Sonninen Suomen Sotatieteellisestä Seurasta.
Jakso on Maanpuolustuskorkeakoulun ja Suomen Sotatieteellisen Seuran yhteistuotanto.
Jakso on äänitetty 23.9.2025.
85 Raha vai isänmaa? Venäläissotilaiden rekrytointi hyökkäyssodan aikana
Miten Venäjä rekrytoi sotilaita hyökkäyssotaansa? Millaista on rekrytointimainonnan kuvasto, ja mitä se kertoo maan sotakoneistosta ja ehkä myös sen tulevaisuudesta?Tässä jaksossa tarkastellaan Venäjän …
Notas do episódio
Miten Venäjä rekrytoi sotilaita hyökkäyssotaansa? Millaista on rekrytointimainonnan kuvasto, ja mitä se kertoo maan sotakoneistosta ja ehkä myös sen tulevaisuudesta?
Tässä jaksossa tarkastellaan Venäjän asevoimien henkilöstötäydennysjärjestelmää ja sodan ajan rekrytointimainontaa, joka täyttää venäläiset kadut, työpaikat ja sosiaalisen median. Mainoksissa luvataan rahaa ja kunniaa, mutta itse sotaa tai Ukrainaa ei mainita sanallakaan.
Keskustelemassa ovat tutkija Jonna Alava Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmästä sekä Laura Kämäräinen Helsingin yliopistosta, jonka pro gradu -tutkielma analysoi venäläisten sotilaiden rekrytointimainontaa vuosilta 2022–2024.
Tutustu jakson teemaan:
An army with too many people and not enough soldiers?' : Russia's military manpower system in flux (Hyppölä 2025). Luettavissa julkaisupalvelu Doriassa.
Money over Motherland: Content Analysis of Russian Military Recruitment Advertising between 2022 and 2024 (Kämäräinen 2025). Luettavissa julkaisupalvelu Heldassa.
84 Salainen tietolähde: yhteistyöhön ryhtymisen syyt ja tiedustelutiedon arviointi
Miksi joku ryhtyy vieraan valtion tiedustelupalvelun tietolähteeksi? Tässä podcast-jaksossa pureudutaan henkilötiedustelun ytimeen: miten ihminen päätyy yhteistyöhön tiedustelupalvelun kanssa, millaisia …
Notas do episódio
Miksi joku ryhtyy vieraan valtion tiedustelupalvelun tietolähteeksi?
Tässä podcast-jaksossa pureudutaan henkilötiedustelun ytimeen: miten ihminen päätyy yhteistyöhön tiedustelupalvelun kanssa, millaisia motiiveja ja haavoittuvuuksia päätösten taustalta löytyy, ja miten viranomaiset voivat arvioida lähteen antaman tiedon luotettavuutta.
Vieraana on sotatieteiden tohtori, everstiluutnantti Marko Uotinen, jonka tuore väitöskirja tuo uutta tutkimustietoa tiedustelutoiminnan taustoista ja käytännöistä. Haastattelijana toimii Juho Autio Maanpuolustuskorkeakoulun viestinnästä.
Väitöskirja on luettavissa Doria-julkaisupalvelussa.
83 Arktisen alueen suurvaltakilpailu
Arktisen alueen merkitys suurvaltapolitiikassa on noussut viime kuukausien aikana otsikoihin. Venäjä lisää asevarustelua, Yhdysvallat havittelee uusia alueita ja Kiina kasvattaa läsnäoloaan tieteen varjolla …
Notas do episódio
Arktisen alueen merkitys suurvaltapolitiikassa on noussut viime kuukausien aikana otsikoihin. Venäjä lisää asevarustelua, Yhdysvallat havittelee uusia alueita ja Kiina kasvattaa läsnäoloaan tieteen varjolla. Onko sulavasta arktisesta alueesta todella tulossa kolmen suurvallan leikkikenttä?
Tässä jaksossa pureudutaan kiristyvän arktisen suurvaltakilpailun dynamiikkaan: mitä suurvallat tavoittelevat alueella, mihin suuntaan kilpailu on kehittymässä ja mitä tämä kaikki merkitsee Suomelle. Keskustelussa nousevat esiin jäänmurtajien geopoliittinen rooli, Venäjän ja Kiinan yhteistyö sekä arktisen alueen tulevaisuuden näkymät.
Aiheesta keskustelevat strategian professori Tommi Koivula, tutkija Sasu Katajamäki sekä väitöskirjatutkija, komentaja Ilja Iljin.
82 Rajavartiolaitoksen upseerin koulutus ja ura – erot Puolustusvoimien polkuun?
Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien upseerit aloittavat uransa samalla peruskoulutuksella Maanpuolustuskorkeakoulussa, mutta valmistumisen jälkeen tiet vievät eri suuntiin. Milloin koulutuspolut eroavat, ja …
Notas do episódio
Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien upseerit aloittavat uransa samalla peruskoulutuksella Maanpuolustuskorkeakoulussa, mutta valmistumisen jälkeen tiet vievät eri suuntiin. Milloin koulutuspolut eroavat, ja miten se näkyy uran alkuvaiheessa ja myöhemmin?
Jaksossa keskustellaan koulutuksen sisällöistä ja millaisiin tehtäviin eri organisaatioissa tyypillisesti sijoitutaan. Mikä merkitys erilaisilla koulutuspoluilla ja tehtävillä on kokonaisturvallisuuden kannalta? Entä miten Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien viranomaisyhteistyö sujuu ja mitä se pitää sisällään?
Keskustelemassa ovat Maanpuolustuskorkeakoulun valintaupseeri, kapteeni Antti Paasikoski sekä yliluutnantti Tuomas Hassinen Raja- ja merivartiokoulusta. Haastattelijana toimii Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusalan korkeakouluharjoittelija Emil Walden.
81 Valmistumisen kynnyksellä – mitä kolme vuotta kadettina opetti?
Tässä jaksossa kuulemme kolmen kadetin kokemuksia valmistumisen kynnykseltä. Miten odotukset ja todellisuus kohtasivat opinnoissa? Mitä kolme vuotta on opettanut – niin akateemisissa opinnoissa, harjoituksissa …
Notas do episódio
Tässä jaksossa kuulemme kolmen kadetin kokemuksia valmistumisen kynnykseltä. Miten odotukset ja todellisuus kohtasivat opinnoissa? Mitä kolme vuotta on opettanut – niin akateemisissa opinnoissa, harjoituksissa kuin johtamistehtävissäkin? Millaisia taitoja kolmannen vuoden erikoistumisopinnot ovat tuoneet? Entä millaisin ajatuksin kadetit siirtyvät pian luutnantin virkaan?
Keskustelijoina valmistuvalta 109. kadettikurssilta kadetti Eeli Jämsä ja kadettikersantti Heikki Kuoppala sekä 92. merikadettikurssilta kadetti Tuuli Vasikkaniemi . Moderaattorina Pipsa Nurmi Maanpuolustuskorkeakoulun viestinnästä.
80 Laaja-alaiset digitaidot Puolustusvoimissa
Miten koulutetaan sotilas, joka hallitsee tekoälyn, tiimityön ja kriittisen ajattelun?Digitaidot ja laaja-alaiset työelämätaidot ovat nousseet keskiöön nopeasti muuttuvassa maailmassa – ja myös …
Notas do episódio
Miten koulutetaan sotilas, joka hallitsee tekoälyn, tiimityön ja kriittisen ajattelun?
Digitaidot ja laaja-alaiset työelämätaidot ovat nousseet keskiöön nopeasti muuttuvassa maailmassa – ja myös Puolustusvoimissa. Teknologian kehitys, tekoälyn käyttöönotto ja muuttunut turvallisuusympäristö vaativat uudenlaista osaamista, jota ei aina opita luokkahuoneessa.
Miten sotilaita ja upseereita voidaan kouluttaa hallitsemaan näitä taitoja? Miten projektioppimisen menetelmät ja tekoäly voivat tukea osaamisen kehittymistä, ja mitä erityisiä taitoja Puolustusvoimat tulevaisuudessa tarvitsee?
Tässä jaksossa kauppatieteiden maisteri ja sotatieteiden tohtori Asko Mononen avaa tuoreen väitöskirjansa keskeisiä oivalluksia ja niiden soveltuvuutta Puolustusvoimille. Haastattelijana toimii sotilaspedagogiikan sotilasprofessori, everstiluutnantti Antti-Tuomas Pulkka.
Aqui estão os 40 episódios mais recentes de 121. Os mais antigos estão no feed do podcast.
Podcasts parecidos
Mais podcasts de Ciência
Este podcast é seu?
Confirme com uma entrada no seu feed: você recebe um código aqui, adiciona como podcast:txt no canal do seu feed e nós verificamos. Depois disso, seu podcast aparece como “verificado” no SoundNode.